Reynoldsin kuljetusteoreema

Reynoldsin kuljetusteoreema (RKT) on virtausmekaniikassa käytetty matemaattinen malli. Sen avulla tarkastellaan systeemin jonkin ominaisuuden muutosnopeutta suhteutettuna saman ominaisuuden muutosnopeuteen kontrollitilavuudessa.[1] Teoreema on nimetty irlantilaisen virtausmekaniikkaan perehtyneen Osborne Reynoldsin mukaan.

Kontrollitilavuus ja systeemi muokkaa

Termodynamiikassa ja mekaniikassa tarkasteltavana kohteena on tavanomaisesti systeemi, mutta virtausmekaniikassa tarkastelun kohteena on usein kontrollitilavuus. Kontrollitilavuus on valittu tarkasteltava avaruuden alue, jonka pintaa kutsutaan kontrollipinnaksi. Sitä vastoin systeemi käsittää ne hiukkaset/materiaalimäärän, jotka kuuluvat kontrollitilavuuteen tietyllä ajanhetkellä. Virtaustilanteessa ainetta virtaa läpi kontrollitilavuuden. Alussa siis systeemi täyttää kontrollitilavuuden, mutta ajan myötä se siirtyy ainevirtauksen mukana siitä pois. Systeemin muoto ja tilavuus voi muuttua, mutta sen massa pysyy vakiona.[2]

Reynoldsin teoreema muokkaa

Olkoon nyt   jokin virtaavan aineen ominaisuus. Nyt siis   on systeemiin kuuluvan aineen ominaisuuden määrä ja   kontrollitilavuuteen kuuluvan aineen ominaisuuden määrä. Alussa pätee  , koska silloin systeemi täyttää kontrollitilavuuden.

Systeemin sisältämän ominaisuuden muutos ajan   suhteen ilmaistaan yhtälöllä [3][4][5]

 ,

missä   on tiheys,   ominaisuuden määrä massayksikköä kohti,   kontrollitilavuuden suuruus,   virtausnopeuden normaalikomponentti ja   kontrollitilavuuden kontrollipinta-ala. Yhtälön oikean puolen ensimmäinen termi ilmaisee ominaisuuden määrän muutoksen kontrollitilavuudessa ja jälkimmäinen termi kertoo kontrollipinta-alan lävitse ulos menevän ja sisään tulevan ainemäärän erotuksen.

Massan säilyminen muokkaa

Käytetään yllä olevaa yhtälöä määräten tarkasteltavaksi ominaisuudeksi massa  . Systeemin massan   muutos on nolla, sillä massaa ei synny eikä katoa, eli voidaan kirjoittaa yhtälö muotoon [6]

 
Kuvassa CV on kontrollitilavuus, jossa 1-ulotteiset kanavat 1 ja 2 ovat sisään virtauskanavia ja 3 ulosvirtauskanava. Nyt Reynoldsin teoreema massalle voitaisiin kirjoittaa muotoon  
 .

Lisäksi, jos aineen virtaus kontrollitilavuuden sisään ja ulos kulkee yksiulotteisista kanavista, yhtälö merkitään muotoon[6]

 ,

missä termi   on summa ulosvirtauskanavien läpi kulkeneiden virtojen massanopeuksista ja   sisään virtauskanavien läpi kulkeneiden virtauksien massanopeuksien summa.

Lähteet muokkaa

  1. Research and Education Association: Essentials of Fluid Mechanics - Dynamics, I, s. 25. Research & Education Assoc., 1987. ISBN 9780878915941. Google Book. (englanniksi)
  2. Yunus A. Çengel & Robert H. Turner: Fundamentals of thermal-fluid sciences, 2. edition, s. 561. McGraw-Hill Professional, 2004. ISBN 9780072454260. Google Book. (englanniksi)
  3. Björn Gustafsson & Alexander Vasilʹev: Conformal and potential analysis in Hele-Shaw cells, s. 2. Springer, 2006. ISBN 9783764377038. Google Book. (englanniksi)
  4. Yunus A. Çengel & Robert H. Turner: Fundamentals of thermal-fluid sciences, 2. edition, s. 565. McGraw-Hill Professional, 2004. ISBN 9780072454260. Google Book. (englanniksi)
  5. Frank M. White: Fluid Mechanics, 5. edition, s. 144. McGraw-Hill, 2003. ISBN 0-07-240217-2. (englanniksi)
  6. a b Frank M. White: Fluid Mechanics, 5. edition, s. 148. McGraw-Hill, 2003. ISBN 0-07-240217-2. (englanniksi)