Resource Description and Access
Resource Description and Access (RDA) on kuvailusäännöstö, joka korvaa ISBD-kuvailusäännöt[1]. Säännöissä pyritään huomioimaan digitaalinen toimintaympäristö ja sen erityisluonne verrattuna esimerkiksi perinteisiin, painettuihin teoksiin. Yhdysvaltain kongressin kirjasto on ilmoittanut siirtyvänsä RDA:n mukaiseen luettelointiin 31. maaliskuuta 2013 mennessä[2]. Vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä Pohjois-Amerikassa tehdään valmistelevat toimenpiteet koko kirjastoyhteisön siirtymälle RDA:n käyttämiseen[3]. Myös joukko muita kansalliskirjastoja, kuten British Library, Library and Archives Canada, Australian kansalliskirjasto ja Saksan kansalliskirjasto, suunnittelevat RDA:n käyttöönottoa vuoden 2013 aikana.[2]
Kuvailusääntöjä valmistellut yhteistyöelin Joint Steering Committee for Development of RDA julkaisi RDA-standardin kesäkuussa 2010. Sääntöjä ovat testanneet muutamat kirjastot, kuten Kongressin kirjasto. Lopputulema testeistä on ollut se, että välittömiä hyötyjä on vähän, mikäli ainoastaan RDA otetaan käyttöön. Isoja muutoksia tarvittaisiin muun muassa luettelointiformaattiin, mikä on nostanut paineita MARC-formaatin seuraajan löytämiseen.
RDA pohjautuu anglo-amerikkalaisiin luettelointisääntöihin (Anglo-American Cataloguing Rules, AACR2). RDA:n viitekehyksenä ovat Functional Requirements for Bibliographic Records (FRBR) ja sen johdannaiset Functional Requirements for Authority Records (FRAD) ja Functional Requirements for Subject Authority Data (FRSAD). Nämä käsitemallit määrittelevät tiedonhaun kohteet, entiteetit ja näitä kuvailevat tiedot eli attribuutit ja entiteettien keskinäiset suhteet.
Tavoite RDA-ohjeiden mukaisessa aineiston luetteloinnissa on nostaa sisältö esiin teos/ekspressio-tason kautta. Teoksella tarkoitetaan kirjoittajan tuottamaa tiettyä ajatussisältöä, esimerkiksi kirjan kertomaa tarinaa. Ekspressiolla tarkoitetaan tiettyä tekstiä tietynkielisenä. RDA:n mukaisesta metadatasta muodostuu ontologiarakenteisen, merkityksellisten (semanttisten) suhteiden verkosto. Metatiedot voidaan mallintaa semanttiseen webiin eri tavoin, esimerkiksi DCMI-, Indecs Metadata Framework ja RDF-viitekehyksen avulla.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Autio-Tuuli, Marjatta & Seppälä, Marja-Liisa: Kirjaston vastaus informaatioympäristön muutokseen : Semanttinen web, ontologiat ja standardit osana kirjastojen tiedonhallinnan infrastruktuuria Tietolinja. 2010. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.9.2011.
- Joint Steering Committee for Development of RDA: RDA : Resource Description and Access (html) Joint Steering Committee. Arkistoitu 26.6.2009. Viitattu 17.9.2011. (englanniksi)
- Resource Description and Access Wikipedia. Viitattu 17.9.2011. (englanniksi)
- Tillett, Barbara: Mikä on FRBR? : bibliografisen universumin käsitemalli (pdf) 2004. Library of Congress. Viitattu 17.9.2011. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ RDA-tiedotussivut. Kansalliskirjasto. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ a b Kongressin kirjasto. "Library of Congress Announces Its Long-Range RDA Training Plan". 2.3.2012. Viitattu 31.12.2012.
- ↑ IFLA, luettelointijaosto. "Newsletter of the Standing Committee of the IFLA Cataloguing Section, numero 38 (joulukuu 2012)". Viitattu 31.12.2012.