Reinhard Scheer
Reinhard Scheer (30. syyskuuta 1863 Obernkirchen, Hannover – 26. marraskuuta 1928 Marktredwitz)[1] oli saksalainen amiraali. Scheer oli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan avomerilaivaston komentaja. Impulsiivinen Scheer oli täydellinen vastakohta sota-ajan vastapelurilleen, äärimmäisen kurinalaiselle, muodolliselle ja jäykälle Britannian Grand Fleet -laivaston päällikölle amiraali Sir John Jellicoelle.
Sotilasura muokkaa
Scheerin sotilasura alkoi 1879 ensimmäisellä laivapestillä. Nuori merikadetti valmistui seuraavana vuonna. Merivoimien kapteeniksi hän yleni vuonna 1905, jolloin hän oli jo varsin kokenut upseeri.
Keisarin ja ylijohdon ongelmana oli saada laivastolleen kyvykäs johto. Voidakseen haastaa huomattavasti suuremman brittilaivaston keisari tarvitsi laivastolleen taitavan päällikön. Vastauksen uskottiin tulleen Scheerin muodossa.
Ensimmäinen maailmansota muokkaa
Reinhard Scheer oli impulsiivinen ja nopealiikkeinen komentaja. Saksan laivasto kohtasi britit vain kerran ensimmäisen maailmansodan aikana. Tämä Jyllannin tai Skagerrakin meritaisteluna tunnettu kohtaaminen johti kuitenkin Saksan laivaston pysymiseen satamassa sodan loppuun asti. Saksan laivasto ei ollut riittävän suuri haastamaan Englannin laivastoa suorassa merisodassa.
Briteille meritie oli aivan välttämätön huollon, elintarvikkeiden ja materiaalikuljetusten kannalta. Saksalla ei ollut merisodalle mitään puolustuksellista arvoa, sen intressit olivat ainoastaan haitata Britannian materiaalikuljetuksia mantereelle ja estää Yhdysvaltojen avustuskuljetuksia saavuttamasta kumpaakaan rantaa. Miinoitettu ja tarkkaan partioitu Hollannin ja Saksan rannikko ei ollut vihollisen hyökkäykselle sopiva alue, joten oli selvää, ettei Saksan laivasto näkisi taistelua ilman sen omaa aktiivista roolia.
Tutkan puuttumisen takia merellä tarvittiin materiaalista yliotetta, jonka merkitys korostui entisestään asemasodan kuluttavuuden vuoksi. Saksan huomattavasti pienempi riippuvuus merten hallinnasta mahdollisti Scheerille suuremman taktisen vapauden. Scheerin stetegia kehittyi enenevässä määrin ympärysvaltojen elintärkeiden materiaalikuljetusten tuhoamiseen merellä (katso Atlantin taistelut).
Avain voimatasapainon horjuttamiseen oli Englannin Scapa Flow’ssa ollut laivasto. Scheer suunnitteli uhkarohkeaa hyökkäystä ankkuroitua Englannin laivastoa vastaan. Kaikki mahdollinen tiedustelu käynnistettiin, jotta vihollisen todellinen siainti selvitettäisiin. Scheer sai tiedustelutietonsa saksalaisilta ilmalaivoilta. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Viikkojen viivästys sukellusveneiden keräämisessä ja erittäin huono sää pilasivat tiedustelun mahdollisuuden käyttää ilmalaivoja, jotka olivat merisrategiassa korvaamattomia. Briteillä oli mahdollisuus partioida lähes kaikkia saksalaisten intressissä olleita alueita suuren laivakapasiteettinsa ansiosta.
Avomerilaivasto päätti iskeä satamiensa läheisyyden ja tiheästi miinoitettujen rantojen suojassa, vaarantamatta laivastoaan ja houkuttelisi ainakin osan Scapa Flow’hun ankkuroidusta laivastosta Jyllannin vesillä suoritettavaan ”kujanjuoksuun”. Meritiedustelu piti aloittaa hyvissä ajoin, koska Saksan johto ei halunnut kohdata koko suurta Grand Fleet laivastoa kerralla.
Vastakkain oli kaksi täysin eri taktiikoilla operoivaa komentajaa. Nykyaikaisessa meritaistelussa, jossa Scheer käytti taktiikkaa joka ei ollut peräisin purjelaivojen ajalta. Scheerin taktiikka toi kuitenkin Saksalle monta upotusta ja materiaalisesti riski oli kannattava. Britit menettivät tuntuvasti enemmän miehiä taistelussa.
Vaikka koko sota oli osittain seurausta kiivaasta laivastojen varustelusta, laivastot eivät ratkaisseet yhtään merkittävää taistelua. Brittien oli kuitenkin tunnustettava, että sillä oli todellinen haastaja mantereella. Scheerin merkitystä sodan kululle ei voida arvioida kovin objektiivisesti. Hänen oivalluksensa johtivat kuitenkin laivastojen uusiin strategioihin ja uudentyyppiseen varusteluun.
Scheerin kohtaaminen merkitsi Sir Jellicoen sotilasuran loppua, sillä hänet korvattiin amiraali Beattyllä. Tämä nimitys lienee konkreettisin Scheerin sotilaallisista ansioista. Myös Hitlerin merivoimat perustuivat Scheerin luomaan taktiikkaan. Arvaamattomaan, taitavasti hajautettuun laivastoon ja vahvaan sukellusveneisiin (”U-veneet”) perustuvaan pelotteeseen.
Saksalaisten käyttämä avoin ja rajoittamaton sukellusvenesota toi kuitenkin Yhdysvallat mukaan sotaan ja oli siten kuolinisku saksalaiselle meripolitiikalle. Scheer jää historiaan taitavana komentajana, jonka toimia rajoittivat keisarin lisäksi Saksan erittäin suuret materiaaliponnistelut Sommen alueella vuosina 1917-18.
Scheer nimitettiin 8. elokuuta 1918 merivoimien pääesikunnan päälliköksi Henning von Holtzendorffin tilalle. Sodan viimeisessä vaiheessa lokakuussa 1918 hän suunnitteli koko Saksan avomerilaivaston lähtevän itsetuhoiseen hyökkäykseen Britannian laivastoa vastaan, mutta tämä johti vain merisotilaiden kapinan puhkeamiseen Kielissä ja siten vallankumoukseen Saksassa. Keisari antoi hänelle eron 9. marraskuuta.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Reihardt Scheer (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 11.1.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Reinhard Scheer (Arkistoitu – Internet Archive)