Tämä artikkeli kertoo lehdestä. Red herring tarkoittaa myös harhaanjohtavaa vihjettä.

Red Herring on entinen uusmediaan keskittynyt aikakausilehti ja nykyinen uutissivusto, joka järjestää teknologiajohtajille suunnattuja tapahtumia ympäri maailmaa.[1] Lehti on julkaissut vuodesta 1996 vuosittaisia top 100 -listoja mielenkiintoisista startup-yrityksistä.[2]

Historia muokkaa

Red Herring -lehden perusti entinen pankkiiri Anthony Perkins 1993, ja se oli yksi 1990-luvun teknologiaallon merkittävimpiä uusmediaan keskittyneitä lehtiä. Lehteä ei kuitenkaan saatu kannattavaksi ja se lopetettiin 2003 IT-kuplan puhjetessa.[3][4] Lehti myytiin ranskalaiselle tietotekniikkayrittäjä Alex Vieuxelle, joka aloitti aikakausilehden julkaisun uudestaan vuonna 2004. Lehteä julkaistiin paperisena 2004 - 2007 minkä jälkeen siitä julkaistiin verkossa vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2013 sivusto julkaisi enää muutaman uutisartikkelin viikossa ja toiminta oli top 100 startup tapahtumien järjestämistä.[5]

Red Herring Top 100 -listat muokkaa

Red Herring julkaisee vuosittaisia listoja top 100 innovatiivisimmista startup-yrityksistä Euroopassa, Aasia, Amerikoissa ja koko maailmassa. Vuonna 2013 TechCrunch-lehden selvittäessä listausten toimintaperiaatetta, niin niihin osallistuakseen yritysten piti hakea mukaan kilpailuun ja maksaa 2900€ osallistumismaksu. Kilpailuun hakeneista yrityksistä Red Herring valitsi 100 heidän mielestään parasta jotka se julkaisee aakkosjärjestyksessä. Valintaan vaikutti muun muassa kasvuvauhti, teknologinen innovatiivisuus, johdon toimintakyky ja markkina-asema. Vuosina 2012 ja 2013 Euroopasta kilpailussa oli Red Herringin mukaan loppuun asti mukana noin 500 yritystä. Kilpailuun sisältyy kaksipäiväinen palkintojenjakotilaisuudessa jossa yritykset voivat verkostoitua ja löytää esimerkiksi sijoittajia tai jälleenmyyjiä. [5]

Kauppalehti on uutisessaan vuonna 2009 pitänyt Red Herringin top100 listoja hyvänä keinona uusien ja innovatiivisten teknologia yritysten tunnistamiseen.[6] Yleisradion Niko Antin kuvasi vuonna 2013 listalle päästyä kunnia-asiana startupeille ja, että ne hakevat sen kautta tunnustusta.[7]

Vuoden 2013 artikkelissaan TechCrunch kirjoitti kriittisesti siitä miten yritykset harvoin hakevat itsenäisesti kilpailuun ja, että Red Herring soittaa yrityksiä läpi tavalla joka vastaa myyntityötä, ja että tuomarointi ei ole läpinäkyvää.[8] Suomalainen ArcticStartup kommentoi edelleen TechCrunchin artikkelia siten, että kilpailuissa startupit viimekädessä ostavat Red Herringiltä tunnustuksen antaakseen vaikutelman uskottavuudesta.[9]

Lähteet muokkaa

  1. About Red Herring. Viitattu 5 December 2015.
  2. Kauppalehti: Confidex ja nCore pääsivät lupaavimpien yritysten listalle Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 18.9.2022.
  3. Timo Poropudas: Red Herring lopettaa (Digitoday) Ilta-Sanomat. 3.3.2003. Viitattu 18.9.2022.
  4. Marko Mannila: Red Herring-lehden ilmestyminen loppuu (Digitoday) Ilta-Sanomat. 1.3.2003. Viitattu 18.9.2022.
  5. a b "Red Herring Rejects Charges That Its Awards "Take Advantage" of Startups", Tech Crunch, 19 February 2013. 
  6. Kauppalehti: Kuusi suomalaista nousi Red Herringin listalle Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 18.9.2022.
  7. Niko Antin: 12 lupaavaa suomalaista startup-yritystä yle.fi. Viitattu 18.9.2022.
  8. Tech in Asia - Connecting Asia's startup ecosystem www.techinasia.com. Viitattu 18.9.2022. (englanniksi)
  9. Are The Red Herring Awards "The Frat" Of Startup Awards? - ArcticStartup arcticstartup.com. 12.4.2013. Viitattu 18.9.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa