Rasvakehrääjä
Rasvakehrääjä, aikaisemmalta nimeltään rasvalintu[3] (Steatornis caripensis) on Etelä-Amerikan pohjoisosissa elävä lintulaji.
| Rasvakehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kehrääjälinnut Caprimulgiformes |
| Heimo: |
Rasvakehrääjät Steatornithidae Bonaparte, 1842 |
| Suku: |
Steatornis Humboldt, 1814 |
| Laji: | caripensis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Tuntomerkit muokkaa
Rasvakehrääjä on noin 46 senttiä pitkä, ja muistuttaa ulkonäöltään kehrääjän ja haukan välimuotoa.[3] Sen täyteläisen ruskeassa höyhenpuvussa on mustia juovia ja valkeita täpliä. Rasvakehrääjällä on lyhyt ja vahva koukkunokka, jota ympäröivät jäykät, viiksentapaiset karvat.[3][4] Siivet ja pyrstö ovat pitkät, ja jalat ovat lyhyet, varsin heikot. Linnun siivet ovat suipot ja pyrstö pyöristynyt. Naaras ja koiras ovat samanväriset.[3]
Elintavat muokkaa
Rasvakehrääjä on yöaktiivinen lintu, joka viettää päivänsä pimeissä luolissa. Vaikka sen näkö on hyvin kehittynyt, se ei riitä liikkumiseen luolissa, vaan lintu käyttää lepakoiden tapaan kaikuluotausta suunnistaakseen.[3][4] Ravinnokseen se käyttää hedelmiä, etenkin öljypitoisia palmupähkinöitä, joiden luokse se lentää yöllä tullessaan ulos luolasta. Rasvakehrääjällä ei ole kupua, vaan se nielee hedelmät kokonaisina.[3] Se on ainoa yöaktiivinen hedelmänsyöjälintu.[3][4]
Lisääntyminen muokkaa
Rasvakehrääjä pesii luolissa suurissa yhdyskunnissa.[3][4] Pesä kiinnitetään seinämälle, ja se koostuu linnun oksentamasta hedelmämassasta, johon on sekoittunut siemeniä ja sen omaa ulostetta.[3] Naaras munii pitkin väliajoin kahdesta neljään munaa, joita molemmat sukupuolet hautovat noin 33 vuorokautta.[3][4] Poikaset pysyvät pesässä noin 120 vuorokautta.[3] Niitä ruokitaan hedelmillä ja ne lihovat hyvin suuriksi painaen kaksi kertaa aikuisen linnun verran, mutta laihtuvat kun niiden höyhenet alkavat kasvaa.[3][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Steatornis caripensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.4.2014. (englanniksi)
- ↑ Oilbird birdlife.org. Viitattu 4.8.2012.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 4. Perhoskala–Suutari, s. 1524–1525. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-01817-5.
- ↑ a b c d e f The Free Dictionary encyclopedia2.thefreedictionary.com. Viitattu 4.8.2012.