Raskausarvet
Raskausarvet eli venytysjuovat tai arpijuovat (lat. striae distensae) ovat arpia, joiden syynä ovat ihon verinahan venyminen ja hormonaaliset tekijät. Yleensä ne ovat seurausta joko raskaudesta tai lihomisesta, mutta niitä voi syntyä myös murrosiässä ja lihasten kasvaessa nopeasti. Arvet ovat tavallisesti pitkittäisiä, ja ne sijaitsevat rinnakkain iholla. Raskausarvet ovat väriltään sinertävänpunaisia, mutta ne vaalenevat ajan mittaan. Kokonaan ne eivät kuitenkaan katoa.
Raskausarpia syntyy usein sellaisille ihoalueille, joihin kertyy paksu rasvakudos, kuten pakarat, alaselkä, lantio, reidet, alavatsa ja rinnat. Raskausarvet ovat melko tavallisia, ja niitä muodostuukin raskausaikana 75–90 prosentille naisista. Arpien ehkäisyyn käytetään erilaisia voiteita ja jo syntyneiden arpien hoitoon muun muassa voiteita ja laserhoitoa.
Korealaistutkimuksen mukaan murrosiässä syntyneitä arpia esiintyi vastaavasti 88,2 %:lla ja 77,1 %:lla tutkituista 15–17-vuotiaista mies- ja naisopiskelijoista, ja ne olivat ilmaantuneet keskimäärin 13,8 vuoden iässä.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ Cho S1, Park ES, Lee DH, Li K, Chung JH.: Clinical features and risk factors for striae distensae in Korean adolescents.. J Eur Acad Dermatol Venereol., Lokakuu 2006, 20. vsk, nro 9, s. 1108-1113. PubMed:16987267. doi:10.1111/j.1468-3083.2006.01747.x. (englanniksi)
