Ranskan toinen tasavalta

Ranska vuosina 1848–1852

Ranskan toinen tasavalta oli jakso vuosina 1848–1852, jolloin Ranskassa oli tasavaltalainen perustuslaki. Jakso alkoi helmikuun vallankumoukseksi kutsutusta kansannousujen sarjasta ja päättyi, kun Louis Napoléon Bonaparte kaappasi vallan ja perusti Ranskan toisen keisarikunnan, jota johti nimellä Napoleon III.[1]

Ranskan tasavalta
République française
1848–1852


Ranskan toinen tasavalta vuonna 1839

Valtiomuoto tasavalta
Pääkaupunki Pariisi
Viralliset kielet ranska
Valuutta Ranskan frangi
Tunnuslause Liberté, Égalité, Fraternité
Kansallislaulu Le Chant des Girondins
Edeltäjä Ranska Heinäkuun monarkia
Seuraaja Ranska Ranskan toinen keisarikunta

Toinen tasavalta otti viralliseksi motokseen Vapaus, veljeys ja tasa-arvo (ransk. Liberté, Égalité, Fraternité).

Viimeinen kuningas Ludvig Filip luopui kruunusta nuoren pojanpoikansa, yhdeksänvuotiaan Ludvig Filipin hyväksi 24. helmikuuta 1848 ja pakeni Englantiin. Kansalliskokous päätti aluksi nimittää nuoren Philippen kuninkaaksi, mutta valitsi presidentiksi Louis Napoléon Bonaparten. Bonaparte teki vallankaappauksen 1. joulukuuta 1851 ja julisti itsensä elinikäiseksi presidentiksi ja keisariksi.

Lähteet muokkaa

  1. Second Republic Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2013.

Aiheesta muualla muokkaa