Ranskan maantiede
Ranska sijaitsee Länsi-Euroopassa Atlantin rannikolla. Ranskaa rajaa pohjoisesta Englannin kanaali, lännestä Biskajanlahti, etelässä Pyreneet ja Välimeri, idässä mm. Alpit, Juravuoret ja Rein. Ranskalle kuuluu myös Välimeressä oleva Korsika.
| Ranskan maantiede | |
|---|---|
 Ranskan topografinen kartta |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Naapurimaat | Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Espanja, Monaco ja Andorra. |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 547 030 km² |
| Rantaviiva | 4 668 km |
| Rajan pituus | 4 072 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Mont Blanc, 4810 m |
| Matalin kohta | Les Moëres, -4 m |
| Pisin joki | Loire, 1 020 km |
| Suurin järvi | Genevenjärvi, 234 km² |
| Ilmasto | |
| Ilmasto | Meri-ilmasto |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | Arseeni, Hiili, Bauksiitti, Uraani |
Ranskan naapurimaat ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Espanja, Monaco ja Andorra. Etelä-Amerikassa Ranskan Guyanaa rajaa Brasilia ja Suriname. Ranskan valtion pinta-ala on 547 030 neliökilometriä, mutta Ranskalle kuuluvat myös Ranskan merentakaiset alueet, ja ne mukaan laskettuna Ranskan hallitsemien alueiden yhteisala on 674 843 neliökilometriä.
Manner-Ranska muokkaa
Manner-Ranska on nimitys Ranskan Euroopassa sijaitseville alueille.
Pinnanmuodot muokkaa
- Katso myös: Ranskan geologia
Iso osa Ranskasta on alankoa, joka on alle 250 metrin korkeudessa merenpinnasta. Alanko ulottuu Belgian ja Saksan rajoilta Bretagneen, ja sieltä rannikkoa myöten kaartuu Rhônen suistoalueelle. Rhônen lisäksi Seinen, Loiren ja Garonnen suistot sijaitsevat Ranskan alangolla.
Ranskan keski- ja eteläosissa sijaitsee keskiylänkö, joka kattaa suunnilleen kuudesosan maasta. Ylänkö on korkeimmillaan 1 900 metriä korkea. Alueella on paljon graniittipaljastumia, syviä solia ja jäänteitä vanhoista tulivuorista. Ylängön korkein kohta on Puy de Sancy (1 885 metriä). Rhônen laakso erottaa keskiylängön ja Alpit. Alpit hallitsevat Kaakkois-Ranskan maisemaa, ja ovat luonnollisena rajana Italian kanssa. Ranskan korkein kohta, Mont Blanc (4 807 metriä) sijaitsee Alpeilla. Alppien pohjoispuolella on korkeat kalkkikiviset Juravuoret, jotka erottaa Sveitsin ja Ranskan. Muita vuoristoalueita ovat Pyreneet etelässä ja metsäiset Vogeesit Reinin laakson reunalla.
Korsikan lasketaan kuuluvan myös Manner-Ranskaan. Se on Välimeren saarille tyypillisesti hyvin vuoristoinen, ja sen korkein kohta on Monte Cinto (2 710 metriä).
Ilmasto muokkaa
Ranskassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto. Meren läheisyys pitää talvet lauhkeina ja kesät viileinä. Etelä-Ranskassa on lämpimämpi Välimerenilmasto.
Kasvillisuus muokkaa
Ranska kuuluu suurimmaksi osaksi lehtimetsien kasvillisuusvyöhykkeeseen; vain Välimeren rannikolla on nahkealehtistä kasvillisuutta. Pohjois-,etelä ja Länsi-Ranskalle tyypillisiä ovat hedelmälliset tasangot, jotka kohoavat kanervia ja väri- ja piikkiherneitä kasvaviksi kanervanummiksi. Tasankojen suojaisilla alueilla kasvaa tammimetsiä.
Luoteis-Ranskassa kasvaa kanervanummia, peltoja ympäröivine pensasaitoineen ja pienine metsikköineen. Koillis-Ranskaa ja suurta osaa Pariisin altaasta peittävät hedelmälliset maat. Maisema on suurelta osin suuria viljapeltoja. Suojaisessa Itä-Ranskassa kasvatetaan alavampien maiden viljalajeja ja rinteillä on viinitarhoja. Pohjoisempana idästä löytyy pyökkimetsiä.
Kaakkois-Ranskassa vallitsee välimeren nahkealehtinen kasvillisuus: oliiveja, ajuruohoa, rosmariinia, puksipuita ja korkkitammia. Kuivemmilla alueilla kasvaa matalaa pensaikkoa, ja alueelle tyypilliset sypressipuiden rivit, jotka on istutettu tuulensuojaksi.
Ranskan Guyana muokkaa
Pinnanmuodot muokkaa
Ranskan Guyana on kapea rannikkotasanko, joka muuttuu sisämaahan mentäessä asumattomaksi sademetsäksi. Aluetta rajaa idästä Oyapockjoki, lännestä Maronijoki ja sen sivujoet Litani ja Lawa ja etelästä Tumuc-Hamac -vuoret.
Ilmasto muokkaa
Alueella on trooppinen ilmasto, jonka myötä alueella sataa runsaasti. Kuivinta on syys–lokakuussa.[1]
Ranskan merentakaiset alueet muokkaa
- Pääartikkeli: Ranskan merentakaiset alueet
Ranska hallinnoi Manner-Ranskan ja Ranskan Guyanan lisäksi lukuisia saaria ja saariryhmiä eripuolilla maailmaa. Näitä alueita ovat:
- Merentakaiset departementit
- Alueelliset yhteisöt
- Mayotte
- Saint Barthélemy
- Saint-Martin (ranskalainen osa)
- Saint-Pierre ja Miquelon
- Wallis ja Futuna
- Merentakaiset maat
- Merentakaiset paikallishallintoalueet, joilla on erikoisasema
- Merentakainen territorio
- Intian valtameren erillissaaret
- Viisi saarta Intian valtameressä, joissa ei ole pysyvää asutusta ja joita hallinnoidaan Réunionilta:
- Bassas da India
- Europa
- Juan de Nova
- Gloriososaaret
- Tromelin
Lähteet muokkaa
- Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 243–245, 445. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
Viitteet muokkaa
- ↑ French Guiana Climate climate-data.org. Viitattu 26.6.2021. (englanniksi)