Rakennesuunnittelu
Rakennesuunnittelu on rakennussuunnittelun osa-alue, joka käsittää rakennuksen rakennetekniikan suunnittelun. Suunnittelun päätehtävänä on tuottaa rakennesuunnitelmat, joilla voidaan toteuttaa ja ylläpitää rakennus tai rakenne.[1] Rakennesuunnittelun tehtävät ja vastuut määrittelee sopimuksen mukainen suunnittelutoimeksianto. Se voi käsittää koko rakenteellisen suunnittelun tai vain tietyn osatehtävän.
Rakennetekniikasta ja -suunnitelmista käytetään tunnusta RAK.
Työhön sisältyy uudis- ja korjauskohteiden rakennesuunnittelu, runkojärjestelmien ja -materiaalien valinnat ja lujuustarkastelut, rakenteiden suunnittelu, valmisosien tuotantosuunnitelmien laatiminen, sekä erilaiset rakennusfysikaaliset ja käyttöikään liittyvät selvitykset. Joskus rakennesuunnitteluun sisältyy myös määrälaskentapalveluita.[2]
Rakennesuunnitelmat muokkaa
Rakennustekniseen suunnitteluun kuuluvat perustus-, runko-, ja rakenneratkaisujen kehittäminen, rakenteiden mitoitus sekä rakennuksen toteutettavuudesta ja rakennusteknisestä toimivuudesta huolehtiminen. Rakennesuunnittelun pohjaksi selvitetään useimmiten erillisenä toimeksiantona perustamisolosuhteet. Rakennesuunnitelmat sisältävät lujuuslaskelmat ja piirustukset. Lujuuslaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys, kun taas piirustuksissa esitetään rakenteiden mitat ja leikkauskuvat. Lisäksi piirustuksissa esitetään detaljeja, joissa voidaan kuvata esimerkiksi rakenteiden liitoksia sekä lämmön-, kosteuden- ja vedeneristysratkaisuja.
Mallintava suunnittelu muokkaa
Rakennesuunnittelussa vaaditaan nykyisin paljon tietoteknisiä taitoja. Perinteisessä insinöörikoulutuksessa opetetaan matemaattisia aineita ja lujuusoppia. Näillä taidoilla ei yksin pärjää työtehtävissä, vaan useasti etenkin pienissä toimistoissa vältetään ylimääräisien sihteerien, assistenttien sekä tietotekniikka-asiantuntijoiden palkkaamista. Rakennesuunnittelija hoitaakin usein oma-aloitteisesti piirustuksien lähettämisen ja projektipankkien hallinnan ja kaikki käytännön tehtävät. Usein työpäivät kuluvatkin tietokoneen ääressä. Myös rakennelaskelmia tehdään enää harvoin käsinlaskentana aikatauluista johtuen. Kaikissa merkittävissä kohteissa käytetään mm. tästä syystä rakenteiden ulkopuolista tarkastajaa, joka on usein kokenut vanhan koulukunnan käsinlaskija joka tarkistaa suunnitelmat. Mallintamisesta käytetään tunnusta BIM(Building information model). Mallintamisen tarkoituksena on saada rakennushankkeesta kaikki määrä, hinta, massa yms. tieto ulos samasta suunnitelmasta. Tällä pyritään kustannustehokkuuteen. Hyvin mallinnettuun kohteeseen ei tarvitse palkata erikseen määrälaskijoita ja näin rakennusliikkeiden palkkakustannukset pienenevät. Tunnetuttuja mallinnusohjelmia ovat Tekla Structures, Revit Structure. Lujuuslaskennassa käytetään mm. Robot Structural analysis, ADAPT ohjelmia.
Rakennesuunnittelijat muokkaa
Rakennesuunnittelua tekevät rakennusalan insinöörit ja diplomi-insinöörit. Rakennesuunnittelijalle on määritetty pätevyysvaatimukset suunnittelutehtävän vaativuuden mukaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2. FISE myöntää myös pätevyyksiä eri suunnittelun osa-alueilta, mm. betoni- , puu- tai terässuunnittelusta. Pätevyyksiä voi saada A- tai AA-luokasta. Pienissä rakennushankkeissa kaikista rakennusteknisistä suunnittelutehtävistä vastaa yleensä sama asiantuntija. Suurissa ja vaativissa hankkeissa tehtävät voidaan eriyttää, mutta rakennesuunnitteluhankkeelle nimetään aina riittävät pätevyydet omaava henkilö, joka on kokonaisvastuussa projektista.
Suuret monialaiset insinööritoimistot suomessa, kuten Sweco, Ramboll ja Pöyry, ovat arvostettuja myös rakennesuunnittelijoina, mutta suurten yritysten lisäksi alalla on vielä runsaasti pienempiä, 20-30 henkeä työllistäviä yrityksiä. Keskittyminen on alalla ollut kuitenkin nopeaa viime vuosina. Kuten muillakin aloilla, myös rakennesuunnittelualalla isommissa yrityksissä saattaa olla pieniin yrityksiin verrattuna paremmat työsuhde-edut, mutta toisaalta pienten yritysten etuna saattaa olla joustavuus ja yksittäisen työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin ja -menetelmiin.
Rakennesuunnittelu on projektityötä, mille ominaista on kova kilpailu, tiukat aikatalut ja suhdanneriippuvuus. Tästä syystä rakennesuunnittelijoiden työkuorma ei jakaannu aina tasaisesti. Koska rakennesuunnittelijat työskentelevät yleensä kuukausipalkalla ja liukuvalla työajalla, saattaa sesonkiaikana rakennesuunnittelija joutua tekemään töitä normaalia työaikaa 37,5/h/viikko enemmän. Vuosilomaa rakennesuunnittelijalle kertyy ensimmäisenä lomanmääräytymisvuonna 24 päivää ja tämän jälkeisinä vuosina 30 päivää vuodessa. Heinäkuu on alalla yleisin lomakuukausi.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ ”1”, RIL-299-1-2006 Rakennesuunnittelun asiakirjaohje, tekstiosa, s. 9. Hakapaino Oy: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2006. ISBN 951-758-456-3.
- ↑ SKOL: Toimialaryhmittely ja -määritelmät Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry. Arkistoitu 10.10.2007. Viitattu 18.6.2007.
