Radyvyliv
Radyvyliv (ukr. Радивилів; vuoteen 1939 saakka Radzyvyliv ukr. Радзивилів), vuosina 1940–1993 Tšervonoarmijsk (ukr. Червоноармійськ) on kaupunki Ukrainan luoteisosassa, Rivnen alueen Dubnon piirissä.[1][2][3][4][5] Radyvyliv sijaitsee Dneprin vesistöön kuuluvan Slonivkajoen varrella, linnuntietä 90 kilometriä Rivnestä lounaaseen.[1][2][5] Kaupungissa on rautatie- ja linja-autoasemat.[1]
| Radyvyliv Радивилів |
|
|---|---|
 Radyvylivin rautatieasema. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Radyvyliv |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ukraina |
| Alue | Rivnen alue |
| Piiri | Dubnon piiri |
| Perustettu (maininta) | 1564 |
| Kaupungiksi | 1870 |
| Väkiluku (2022) | 10 427 |
Tammikuun keskilämpötila -4,3 °C ja heinäkuun +18,7 °C. Keskimääräinen vuosisademäärä 742 millimetriä.[2]
Ensimmäinen kirjallinen merkintä paikkakunnasta on vuodelta 1564.[1][2] Paikkakunnan nimi viittaa liettualais-puolalaiseen Radvilan aatelissukuun, jolla oli suuria maa-omistuksia Puola-Liettuan aikana myös nykyisen Ukrainan alueella. Asutus nimettiin Liettuan suuriruhtinaskunnan hetmannin, Mikalojus Radvila Mustan (liett. Mikalojus Radvila Juodasis, puol. Mikołaj Radziwiłł Czarny, 1515–1565) sotamenestyksistään saaman herttuan arvon kunniaksi.[1]
Vuonna 1795 paikkakunta liitettiin Volynian osana Venäjän keisarikuntaan.[1] Vuonna 1870 paikkakunnalla oli noin 7 400 asukasta ja se sai kaupungin aseman. Rautatie kaupunkiin valmistui 1873.[1] Ensimmäisen maailmansodan ja Ukrainan sisällissodan vuosina (1915-1921) kaupunkia hallitseva valtio vaihtui useasti. Puolan alaisuudessa kaupunki oli vuosina 1920-1939. Vuoden 1921 väestönlaskennassa asukasluvuksi kirjattiin 4 240. Puna-armeija miehitti kaupungin syyskuussa 1939. Ukrainan neuvostotasavallassa kaupunki sai nimen Tšervonoarmijsk ja siitä tuli Tšervonoarmijskin piirin keskus Rivnen alueella (1940).[1]
Radyvylivin (Tšervonoarmijsk) piirikeskuksen asema säilyi vuoteen 2020 muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (1941-1944 saksalaisten miehitys, 1962–1966 paikkakunta kuului osaksi Dubnon piiriä).[1][2] Kesän 2020 aluehallinnollisessa uudistuksessa piirien lukumäärää supistettiin merkittävästi ja Radyvyliv piireineen liitettiin osaksi Dubnon piiriä.[3] Kaupungin asukasluvuksi arvioitiin 10 427 (2022),[4] Vuonna 2001 asukkaita oli Radyvylivissäväki noin 10 100[1] ja vuonna 1990 noin 10 600.[2]
Paikkakunnan arkkitehtonisista kohteista mainittakoon Aleksanteri Nevskin kirkko (1874).[1][2]
-
Aleksanteri Nevskin kirkko (1874). -
Ylösnousemuksen kirkko (1934). -
Asuintaloja Radyvylivissä.
_-_panoramio.jpg)
_-_panoramio.jpg)
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k Oleksandr Androštšuk: Radyvyliv (Радивилів) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), history.org.ua. Viitattu 29.8.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f g Tševonoarmijsk (Червоноармійськ), myös nimikkeet: Tševonoarmijskyi raion (Червоноармійський район) ja Radyvyliv (Радивилів) ja Tševonoarmijskyi raion (Червоноармійський район) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s.109 ja 394-395. 1993. Viitattu 29.8.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 20.2.2022. Viitattu 29.8.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 29.8.2023. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. __. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Radyvyliv Wikimedia Commonsissa
