Radisson Blu Plaza Hotel

rakennus Kluuvissa Helsingissä

Radisson Blu Plaza Hotel on Radisson Blu -ketjuun kuuluva hotelli Helsingin keskustassa Kluuvin kaupunginosassa Rautatientorin koilliskulmassa. Hotellin rakennus on entinen SOK:n pääkonttori, ja se käsittää koko Vilhonkadun puoleisen sivun korttelia ulottuen Mikonkadulta Vuorikadulle. Talon Vuorikadun puoleisessa osassa on kauppakeskus ja toimistoja.

Radisson Blu Plaza Hotel Rautatientorilta nähtynä, oikealla Casino Helsinki.

Hotellissa on 302 huonetta. Hienoin huone on kulmatornin huipulla sijaitseva kaksikerroksinen sviitti.[1]

Historia muokkaa

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK osti osoitteissa Vilhonkatu 5–7 sijainneet kaksi tonttia rautakauppias Emil Leschiltä. Lesch oli rakennuttanut vuonna 1902 Vuorikadun kulmatontille nelikerroksisen talon, jonka oli suunnitellut arkkitehti John Settergren. SOK:n pääkonttorin suunnittelivat arkkitehtiveljekset Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio. Settergrenin suunnittelema Vuorikadun kulmatalo muutettiin osaksi yhtenäistä rakennuskokonaisuutta.[2][3] Sisätilojen pohjapiirroksen suunnitteli SOK:n arkkitehti Elias Paalanen.[1] Peruskivi muurattiin joulukuussa 1917, mutta Suomen sisällissota viivästyttyi rakennustöitä niin, että talo valmistui vasta vuonna 1921.[2][1] Aiemmin muilla tonteilla oli ollut kaksikerroksisia puutaloja. Mikonkatu 23:ssa säilyi pitkään vuonna 1865 valmistunut puutalo.[4]

Rakennuksen arkkitehtuuri jäljittelee pääosin keskieurooppalaista ja italialaista renessanssityyliä,[2] mutta siihen on yhdistetty vaikutteita myös barokki- ja empiretyylistä sekä itämaisesta arkkitehtuurista.[5] Sisustuksen suunnittelivat Kallion veljekset yhdessä siskonsa Toini Kallion kanssa.[2] He suunnittelivat taloon muun muassa huonekaluja ja art deco -tyylisiä esineitä.[1] Sisätiloista komeimpiin kuuluvat eteishalli, lasikattoinen näyttelyhalli ja hallintoneuvoston kokoushuone, jotka ovat nykyään Museoviraston suojelemia. Eteishallin seiniä koristavat tammipaneelit toteutti kuvanveistäjä Johannes Haapasalo ja vuonna 1930 valmistuneet ikkunoiden lasimaalaukset taidemaalari Juho Rissanen.[2][5] Paneelien veistokset ja ikkunamaalaukset esittävät kauppaa, teollisuutta, maataloutta ja metsästystä. Pääsisäänkäynti oli tuolloin Rautatientorin puoleisessa kulmassa.[2][1] SOK:n pääkonttorin ohella rakennuksessa toimivat vakuutusyhtiöt Elonvara ja Tulenvara sekä 1950-luvulle saakka Suomen Osuuskauppakoulu.[2]

SOK:n pääkonttori toimi rakennuksessa vuoteen 1991, jolloin se siirtyi uusiin tiloihin Vallilaan.[3] SOK pysyi rakennuksen omistajana ja muutti sen 1990-luvun lopussa Radisson SAS Plaza Hotel -hotelliksi. Muutostyöt suunnitteli arkkitehti Ilmo Valjakka, joka piirsi myös hotellin uuden sisäänkäyntirakennuksen viereiselle tontille osoitteeseen Mikonkatu 23. Uudisrakennus valmistui ja hotelli avattiin syksyllä 1999.[3][6][5] Rakennuksen historialliset julkisivut jäivät entiselleen, mutta sisätilat uudistettiin perinpohjaisesti.[7] Entinen eteishalli on nykyään Juhon sali -niminen hotellin juhlatila ja baari, näyttelysali puolestaan on ravintola, jossa järjestetään toisinaan taidenäyttelyitä.[1] SOK:n hallintoneuvoston kokoushuone on vuokrattava kokoustila.[8] Plaza-hotelli on yksi Helsingin edustushotelleja, ja sinne on majoitettu muun muassa Suomen EU-puheenjohtajakauden delegaatteja ja yleisurheilun EM-kisojen urheilijoita.[7]

 
Talon Vuorikadun puoleinen pääty.

Talon Vuorikadun puoleinen osa muutettiin vuonna 1993 vuokrattaviksi toimistotiloiksi ja alimmat kerrokset kauppakeskukseksi, johon tuli aluksi Velhonlinna-niminen lastentavaratalo.[9][10] Vuonna 1996 Velhonlinnan tilalle tuli Tarjoustalo,[11] joka muutettiin vuonna 2015 Tokmannin myymäläksi.[12] Vilhonkadun ja Vuorikadun kulmassa olevan sisäänkäynnin yhteyteen tuli yksi vuonna 1995 avatun Kaisaniemen metroaseman (nykyinen Helsingin yliopiston metroasema) sisäänkäynneistä.[9]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Sami Sykkö: SOK:n entinen pääkonttori on nykyään hulppea luksushotelli Yhteishyvä 13.5.2020. Viitattu 23.5.2021.
  2. a b c d e f g Eeva Järvenpää: SOK:n näyttelyhalli muistutti linnanpihaa (tilaajille) Helsingin Sanomat 25.11.2006. Viitattu 23.5.2021.
  3. a b c Eeva Järvenpää: Magneettinen observatorio sijoitettiin kaupungin laidalle tulipalovaaran tähden (tilaajille) Helsingin Sanomat 25.11.2006. Viitattu 23.5.2021.
  4. Kirsti Toppari: Orava ja Kaniini, s. 82–83 teoksessa Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita (Kaija Ollila & Kirsti Toppari). Helsingin Sanomat, Helsinki 1975.
  5. a b c Pasi Tuohimaa: Rautatientorin uusi hotelli valmis vieraille parin viikon päästä (tilaajille) Helsingin Sanomat 7.7.1999. Viitattu 23.5.2021.
  6. Pasi Tuohimaa: Uusi hotelli nousi harjaan Rautatientorin nurkassa (tilaajille) Helsingin Sanomat 22.1.1999. Viitattu 23.5.2021.
  7. a b Eero Havia: Plaza -hotelli on uudistamisvaiheensa loppumetreillä Matkaviikko 19.12.2012. Viitattu 23.5.2021.
  8. Plaza (Arkistoitu – Internet Archive) SOK. Viitattu 23.5.2021.
  9. a b Jorma Erkkilä: Vilhonkadun lastentavaratalon nimeksi tulee Velhonlinna (tilaajille) Helsingin Sanomat 8.1.1993. Viitattu 23.5.2021.
  10. Ulla Janhonen: Kaisaniemeen rakennetaan lasten tavaratalo (tilaajille) Helsingin Sanomat 24.9.1992. Viitattu 23.5.2021.
  11. Pasi Tuohimaa: Entisen Pukevan tiloihin tulevan kauppakeskuksen nimi on Kaisa (tilaajille) Helsingin Sanomat 23.5.1996. Viitattu 23.5.2021.
  12. Juha-Pekka Raeste: Helsingin yliopiston Tokmanni – yliopisto tyrmistyi uuden halpahallin nimestä (tilaajille) Helsingin Sanomat 25.2.2015. Viitattu 23.5.2021.

Aiheesta muualla muokkaa