Radioaktiivisia unia
Radioaktiivisia unia (Radioactive Dreams) on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen tieteiskomedia, jonka ohjasi ja käsikirjoitti Albert Pyun. Elokuvan pääosissa esiintyivät John Stockwell ja Michael Dudikoff.
| Radioaktiivisia unia | |
|---|---|
| Radioactive Dreams | |
 |
|
| Ohjaaja | Albert Pyun |
| Käsikirjoittaja | Albert Pyun |
| Tuottaja |
Moctesuma Esparza Tom Karnowski |
| Säveltäjä | Peter Manning Robinson |
| Kuvaaja | Charles Minsky |
| Leikkaaja | Dennis M. O'Connor |
| Lavastaja | Bob Ziembicki |
| Pääosat |
John Stockwell Michael Dudikoff |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
ITM Productions Vanir Group of Companies |
| Ensi-ilta |
 heinäkuu 1985 19. syyskuuta 1986 |
| Kesto | 94 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 220 038 dollaria |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Elokuva palkittiin Golden Raven -palkinnolla vuonna 1987 Brysselin kansainvälisillä fantasiaelokuvajuhlilla.[1]
Juoni muokkaa
Vuoden 1996 ydinsodan jälkeen Phillip Hammer ja Marlowe Chandler ovat viettäneet 15 vuotta omassa bunkkerissa lukien vanhoja 1950-luvun etsivänovelleja ja kuunnellen saman vuosikymmenen musiikkia. 19-vuotiaina he lähtevät bunkkeristaan ulkomaailmaan, jonka he näkevät olevan täynnä mutantteja ja kannibaaleja. Pojista tulee lukemiensa novellien innoittamina etsiviä. Marlowe haluaisi löytää isänsä, kunnes kaksikko löytää kaksi ydinaseen avainta, joissa on heidän isänsä nimet. Pian he saavat peräänsä erinäisiä rikollisia, jotka yrittävät viedä avaimet.
Näyttelijät muokkaa
| John Stockwell | … | Phillip Chandler |
| Michael Dudikoff | … | Marlowe Hammer |
| Lisa Blount | … | Miles Archer |
| George Kennedy | … | Spade Chandler |
| Don Murray | … | Dash Hammer |
| Michele Little | … | Rusty Mars |
| Norbert Weisser | … | Sternwood |
| Paul Keller Galan | … | Harold |
| Demian Slade | … | Chester |
| Christian Andrews | … | Brick Bardo |
| Hilary Shapiro | … | motoristien johtaja |
Arvioita muokkaa
Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen sanoo Radioaktiivisten unien kuvausta tyylikkäästi ja perusideaa hauskaksi, mutta ei ihan elokuvan loppuun asti kantavaksi. Hän antaa elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ imdb. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.