Pyytöjärvi
Pyytöjärvi on matala ja verraten tasasyvyinen metsäjärvi Hiienjoen reitillä Lieksan eteläosassa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Sen pinta-ala on 68 hehtaaria. Etäisyys Joensuusta on 68 kilometriä pohjoiskoilliseen.[2][1][3]
Pyytöjärvi | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pohjois-Karjala |
Kunnat | Lieksa |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Vuoksen vesistö (04) |
Järveen tulevat joet |
Koivaanjoki Pyytöjoki |
Laskujoki | Hiienjoki |
Järvinumero | 04.945.1.011 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 153,7 m [1] |
Rantaviiva | 8,14 km [2] |
Pinta-ala | 0,68 km² [2] |
Tilavuus | 0,00115 km³ [2] |
Keskisyvyys | 1,7 m [2] |
Suurin syvyys | 2,6 m [2] |
Saaria | 3[2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantiede muokkaa
Pyytöjärven ulottuvuus etelästä pohjoiseen on 1,7 kilometriä ja lännestä itään 1,05 kilometriä. Järven eteläisimmän osan muodostaa kapea Kämppälahti, koillisessa on Lauttalahti. Niiden ohella järvessä on lukuisia nimettömiä lahtia, myöskään järveen työntyviä niemiä ei ole nimetty. Runsas neljäsosa Pyytöjärvestä on enintään puolitoista metriä syvä. Vajaa kolme neljäsosaa on puolestatoista metristä kahteen ja puoleen metriin syvä.[2][1]
Pyytöjärven saariluku on kolme. Saarista laajin ja ainoa nimetty on järven pohjoisosan Raatosaari. Järven rannat ovat alavaa suomaata ja vain paikka paikoin maasto kohoaa 160 metrin korkeuskäyrän yläpuolelle eli vähintään kuusi metriä järven pinnan yläpuolelle.[2][1]
Pyytöjärveen laskee Koivaanjoki pohjoisesta Koivas-järveltä (155,6 metriä mpy). Etelästä laskee soiden halki virtaava Pyytöjoki. Pyytöjärvi laskee Hiienjokea kaakkoon Koitereen (143,4 metriä mpy) Hiienselälle.[1]
Pyytöjärven vesitilavuus on 1 153 000 kuutiometriä.[2]
Pyytöjärvi (04.945.1.011) kuuluu Hiienjoen valuma-alueeseen (04.945), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen vesistössä (04). Toinen jakovaihe on Koitereen alue (04.94) ja ensimmäinen on Koitajoen valuma-alue (04.9). Hiienjoen valuma-alueeseen kuuluu 72 vähintään hehtaarin laajuista vakavettä. Laajimmat ovat Mäntyjärvi ja Murtojärvi. Niitä seuraa Pyytöjärvi ja Kasarmi-Valkea.[4]