Pyhäinjäännöslipas

Pyhäinjäännöslipas (myös relikvaario) on lipas tai muu säilytysastia, jossa säilytetään pyhimyksen jäännöksiä tai muita reliikkejä. Relikvaarioita käytetään kaikissa uskonnoissa joissa on pyhäinjäännöksiä, kuten hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja kristinuskossa. Relikvaarioita säilytetään kirkoissa tai temppeleissä, joihin uskovaiset voivat pyhiinvaeltaa relikvaarioiden luokse päästäkseen osalliseksi pyhäinjäännösten uskotusta voimasta.

Relikvaariot Suomessa muokkaa

Keskiaikaista Autuaan Hemmingin relikvaariota säilytetään Turun tuomiokirkossa.

Suomen tunnetuin relikvaario on niin kutsuttu piispa Hemmingin (k. 1366) relikvaario Turun tuomiokirkossa. Puista, keskiajan lopulla valmistettua relikvaariota säilytetään tuomiokirkon Pyhän Yrjänän kappelissa. Arkussa on säilynyt huomattava keskiaikainen pyhäinjäännöskokoelma, lähes 90 reliikkiä. Reliikkeihin kuuluu useiden henkilöiden luita.^[1]^[2] Samoin siellä on kankainen pyhäinjäännöslipas, jossa säilytetään 1150-luvulla kuolleen ruotsalaisen pyhimyskuningas Eerik Pyhän leukaluuta ja pään luita.^[3]

Relikvaarioita on Suomessa yhä katolisissa ja ortodoksisissa kirkoissa ja luostareissa, erityisesti Valamon ja Lintulan luostareissa.^[4]

Lähteet muokkaa

Mäkinen, Marko: Pyhäinjäännökset. Lintulan ja Valamon luostarin reliikit. Pieksämäki: Valamon luostari, 2014. ISBN 978-952-5495-32-4.
Taavitsainen, Jussi-Pekka; Oinonen, Markku J. & Possnert, Göran: The Turku Cathedral Relics Revisited and Anonymous Relics dated to the Eleventh and Twelfth Centuries. Mirator 2/2015, 2015, s. 308–322. Helsinki: Glossa ry.