Pydna
Pydna (m.kreik. Πύδνα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Pieriassa Makedoniassa nykyisen Kreikan alueella.[1][2][3] Kaupunki oli olemassa myös keskiajalla, jolloin se tunnettiin nimellä Kitros (Κίτρος, lat. Citrum). Sen arkeologinen alue sijaitsee Pýdna-Kolindróksen kunnassa noin kaksi kilometriä pohjoiseen Alykín kylästä ja saman verran etelään Makrýgialoksen kylästä.
| Pydna | |
|---|---|
| Πύδνα | |
 Pydnan arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Pydna |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Archaía Pýdna, Methóni, Pýdna-Kolindrós, Pieria, Keski-Makedonia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 600-luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Pieria, Makedonia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Pydnan kaupungin alkuperäistä paikkaa merenrannalla kutsutaan nykyisin myös nimillä Archaía Pýdna ja Paliókitros.[1] Archaía Pýdnan kylässä oli vuonna 2011 25 asukasta.[4] Kaupungin sataman paikka on Atherídan niemen kärjessä hieman pohjoisempana. Pydnan lähellä virtasivat joet Leukos (nyk. Mavronéri) ja Aison (nyk. Pélikas).[1]
Historia muokkaa
Pydnan perustivat Euboialta tulleet siirtokuntalaiset arkaaisella kaudella 600-luvulla eaa. Siksi kaupunki luettiin kreikkalaisten kaupunkien joukkoon, ei makedonialaiseksi kaupungiksi. Kaupunki sijaitsi alun perin Thermainlahden rannalla. Pydna löi omaa rahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1][3]
Ensimmäinen maininta kaupungista on Thukydideellä.[5] Ateenan armeija piiritti kaupunkia vuonna 432 eaa. Makedonian Arkhelaos valtasi kaupungin Ateenan avustuksella vuonna 411/410 eaa. ja siirrätti sen sisämaahan 20 stadioninmitan eli noin 3,5 kilometrin päähän merestä nykyisen Kítroksen kylän tienoille. Arkhelaoksen kuoltua kaupunkilaiset siirtyivät kuitenkin takaisin rannikolle.[1][3]
Ateena valtasi kaupungin vuonna 364/363 eaa. Jo vuonna 357/356 eaa. sen valtasi kuitenkin Makedonian Filippos II:n. Aleksanteri Suuren äiti Olympias vetäytyi Pydnaan vuonna 317/316 eaa. Kassandros piiritti kaupunkia pitkään, ja muun muassa kaivatutti kaupungin ympäri padon. Kaupungin saatuaan hän murhautti Olympiaan.[1][3][2]
Roomalainen kenraali Lucius Aemilius Paullus voitti Antigonidien hallitsijasukuun kuuluneen kuningas Perseuksen Pydnan taistelussa 22. kesäkuuta 168 eaa. Siinä Rooma laittoi päätepisteen Makedonian vallalle. Taistelun päivämäärä tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti edeltäneenä yönä sattuneen kuunpimennyksen vuoksi.[1][3] Pydnan toinen taistelu käytiin vuonna 148 eaa.
Seuranneella roomalaisella kaudella kaupunki vaikuttaa taantuneen. Se kuitenkin elpyi varhaiskristillisellä kaudella, jolloin se toimi piispanistuimena. Myöhäisantiikista lähtien kaupunki tunnettiin nimellä Kitros, latinaksi Citrum. Kaupunki säilyi olemassa läpi bysanttilaisen keskiajan. Frankit valloittivat ja tuhosivat kaupungin vuonna 1204. Vuonna 1345 sen valtasivat serbit ja vuonna 1386 turkkilaiset. Kaupungin paikka hylättiin 1500-luvulla merirosvojen toiminnan vuoksi. Tällöin asukkaat muuttivat ylemmäksi, jolloin syntyi nykyinen Kítroksen kylä.[6] Kaupungin nimi ja entinen asema näkyy edelleen Kreikan ortodoksisen kirkon Kítroksen, Katerínin ja Platamónaksen hiippakunnan nimessä.
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Pydnan alueella on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia. Monet löydöt ovat sattumalöytöjä.[1] Merkittävimmät rauniot kaupungin paikalla ovat bysanttilaisaikaisen, 1000-luvulla rakennetun katedraalikirkon jäänteet. Se oli tehty varhaisemman, 500-luvulla rakennetun kirkon paikalle. Kirkko oli omistettu paikalliselle marttyyrille Pyhälle Aleksandrokselle.[6]
Kaupungin paikan lähettyviltä on löydetty makedonialaistyylisiä hautoja. Esinelöytöjä on muun muassa Thessalonikin arkeologisessa museossa.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Pydna”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Pydna”, Antiikin käsikirja, s. 472. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Pydna”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota I.137.
- ↑ a b Ancient Pydna Escape Greece. Arkistoitu 25.10.2017. Viitattu 28.8.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pydna Wikimedia Commonsissa
