Putto
Putto (ital. pieni poika[1]) on kuvataiteessa siivekäs tai siivetön, pulska alaston poikalapsi. Muita nimityksiä ovat amoriini ja erootti.[2] Putto symboloi joko jumalallista tai maallista rakkautta. Putot ovat tyypillisiä renessanssin, manierismin, barokin ja rokokoon taiteelle. [3]
Puttojen esikuvana olivat antiikin Kreikan ja Rooman taiteessa esiintyneet rakkauden henkilöitymät, Eros-hahmot. Italian 1400-luvun taiteessa Neitsyt Mariaa ja kristuslasta esittävissä maalauksissa putot kuvasivat kerubeja. Kun antiikin mytologian aiheet tulivat renessanssin myötä suosituiksi, saivat putot myös Cupidon roolin.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Annukka Aikio ja Rauni Vornanen: Uusi sivistyssanakirja, s. 509. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
- ↑ Putto Taidehistorian sanasto. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.2.2012.
- ↑ putti Art History Glossary. About.com. Arkistoitu 2.4.2013. Viitattu 18.2.2012. (englanniksi)
- ↑ putto Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.2.2012. (englanniksi)