Purjevene
Purjevene on vene, joka liikkuu tuulen vaikuttaessa sen purjeisiin. Purjevene on siis purjelaivaa pienempi purjealus; raja on häilyvä, ja siihen vaikuttaa koon lisäksi myös rungon muoto, takilatyyppi ja aluksen käyttötarkoitus. Purjeveneet jaetaan joko runkorakenteen mukaan yksirunkoisiin ja monirunkoisiin (kaksirunkoinen katamaraani ja kolmirunkoinen trimaraani) tai köliveneisiin ja kevytveneisiin. Köliveneen ja kevytveneen taas erottaa toisistaan kölin tyyppi, kevytveneissä ei ole painoköliä.
2 Keulapurje t. Fokka
3 Spinaakkeri t. Pallopurje
4 Runko
5 Nostoköli
6 Peräsin
7 Skegi
8 Masto
9 Saalinki t. Spriidari
10 Harus t. Vantti
11 Skuutti t. Jalus
12 Puomi
13 Masto
14 Spinnupuomi
15 Peräharus t. Backstaagi
16 Etuharus t. Förstaagi
17 Kikkitalja[1]
Kuvassa on Lightningluokan kevytvene.
Rakenne muokkaa
Purjeveneissä tarvittavat osat ovat runko, monirungoissa kaksi tai kolme, takila eli riki sekä köli, joka on köliveneissä painolla varustettu, ja kevyt- ja monirunkoveneissä kevytrakenteinen.
Runko muokkaa
Rungot valmistetaan pääsääntöisesti joko lasikuidusta tai puusta. Myös hiilikuiturunkoisia valmistetaan; pääsääntöisesti vain kilpaveneet ovat hiilikuiturunkoisia. Runkomateriaaleista yleisin nykyisin on lasikuitu.
2010-luvun lopulla perhepursissa yleistyi uusi runkomalli, jota on kutsuttu tulppaanirungoksi. Sille ominaisia ovat pitkät laitapalteet, pystyt varalaidat ja perään asti täysleveät partaat. Tämä malli tuottaa hyötyjä sekä purjehdusominaisuuksien että sisätilojen suhteen.[2]
Takila ja purjeet muokkaa
Takilaksi kutsutaan välineistöä, jonka varaan ja avulla aluksen purjeet levitetään. Kiinteä takila tarkoittaa mastoja ja puomeja sekä vantteja ja haruksia. Kiinteän takilan osat, vantteja ja haruksia lukuun ottamatta, valmistetaan alumiinista tai puusta, mutta joskus myös hiilikuidusta. Vantit ja harukset ovat lähes poikkeuksetta metallia, useimmiten vaijeria. Purjeita viritetään pääsääntöisesti skuuteilla eli jaluksilla. Falleilla eli nostimilla nostetaan ja lasketaan purjeet. Fallit sekä skuutit ja muut trimmit muodostavat yhdessä juoksevan takilan.
Lähes kaikissa purjeveneissä on isopurje, joka on kiinnitetty isomastoon ja puomiin. Isomaston skuuttia sanotaan isoskuutiksi; yksipurjeisilla veneillä kuitenkin vain skuutiksi. Sen lisäksi veneissä voi olla yksi tai useampia haruspurjeita, ja mesaani, eli isomaston takana sijaitseva isomastoa pienempään mesaanimastoon kiinnitetty purje. Tämän lisäksi veneessä voi olla myötätuulipurje, joka on leikattu tavallista pyöreämmäksi, kuten spinaakkeri.
Köli muokkaa
- Pääartikkeli: Köli
Jokaisessa purjeveneessä on köli. Kölin tarkoituksena on estää runkoon nähden sivuttaissuuntainen liike, sorto sekä pitää myös venettä mahdollisimman pystyasennossa. Köliveneissä köli on painolla varustettu ja siten kallistusta vastustava, joko itse köli on painava, tai kölissä on painobulbi; kevytveneissä ja monirungoissa köli on kevyt, pelkkä sortoa estävä levy. Kevytköli voi olla joko kiinteä, tai nostettava nostoköli.
Purjevenetyyppejä muokkaa
Purjeveneiksi mielletään lähes kaikki yksimastoiset ja monet kaksimastoiset purjealukset. Kolmi- ja sitä useampimastoiset purjealukset ovat useimmiten purjelaivoja.
Kölivene muokkaa
Kölivene on yksirunkoinen, painokölinen purjevene. Kölivenetyyppejä on lueteltu seuraavana.
Suurin osa purjeveneistä on sluuppeja. Ne ovat yksimastoisia purjeveneitä, jossa on isopurje, keulapurje sekä mahdollisesti lisäksi myötätuulipurje, kuten spinaakkeri. Kutterit ovat toinen yksimastoisten köliveneiden päähaara; ne ovat yksimastoisia purjeveneitä, joissa on kaksi tai useampia haruspurjeita maston keulan puolella.
Ketsi ja jooli ovat kaksimastoisia veneitä, joissa on isomastoa pienempi mesaanimasto. Se sijaitsee isomaston takana. Ketsissä mesaanimasto on peräsimen etupuolella, joolissa peräsimen takapuolella. Ketsi on venetyyppinä joolia selvästi yleisempi.
Kevytvene muokkaa
- Pääartikkeli: Kevytvene
Painokölittömät kevytveneet jaetaan erilaisiin luokkiin. Tunnetuin kevytvene lienee Optimistijolla. Muita luokkia ovat mm.olympialuokka 49er, Laser ja Eurooppa-jolla. Suomen suurin kevytvene on 38 jalkainen ja seitsemän hengen miehistöllä purjehdittava A Scow. Suomessa kevytveneluokan toimintaa hallinnoi ja kehittää Suomen Urheiluveneliitto. Osa kevytveneitä ovat puhtaita kilpaveneitä ja jotkut saavuttavat suotuisissa oloissa 20 - 30 solmun nopeuksia. Eräitä kevytveneitä taas voi käyttää lyhyisiin retkipurjehduksiin.
Monirunkoveneet muokkaa
Katamaraani muokkaa
- Pääartikkeli: Katamaraani
Katamaraanissa on kaksi runkoa, joiden vesilinja on kapea vastuksen vähentämiseksi. Kölejä on kaksi, eikä niissä tarvita lisäpainoa kallistusta estämään veneen leveyden vuoksi. Yleensä myös peräsimiä on kaksi. Tunnusomaista katamaraaneille on vähäinen kallistelu, vauhti ja isopurjeen takaliikin yläosan pyöreä muoto. Pienemmissä katamaraaneissa on useimmiten nostokölit, matkakatamaraneilla kölit ovat yleensä kiinteät.
Trimaraani muokkaa
- Pääartikkeli: Trimaraani
Trimaraanissa on kolme runkoa, keskirunko ja sivuille levitetyt ponttoonit estämään kallistumista. Köli on yleensä keskirungossa eikä siinä tarvita lisäpainoa.
Purjeveneiden määrät Suomessa muokkaa
| Venetyyppi[3] | kpl |
|---|---|
| kevytveneet | 16.000 |
| köliveneet | 14.500 |
| moottoripurjehtijat | 3.500 |
| Yhteensä | 34.000 |
Manner-Suomen yleisimmät purjevenemerkit v. 2022[4] muokkaa
|
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Pieni purjesanasto
- ↑ Pasi Nuutinen: Vene-lehden pariesittely: Dufour 41 ja Hanse 410 – Uuden normaalin opettajat tekniikanmaailma.fi. Viitattu 15.4.2024.
- ↑ Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa - Merenkulkuhallituksen julkaisuja 5/2005 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vesikulkuneuvokanta muuttujina Alue, Vesikulkuneuvotyyppi, Merkki ja Aika TraFICom PxWeb tilastotietokanta. Viitattu 6.4.2022. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Purjevene Wikimedia Commonsissa
