Punamölyapina
Punamölyapina (Alouatta seniculus) on yksi Etelä-Amerikan suurimmista apinoista. Punamölyapinat ovat kovaäänisiä, ja niiden huuto kuulostaa enemmän ison kissapedon karjunnalta kuin muiden kädellisten ääntelyltä. Punamölyapinan huuto on yleensä pitkää, käheähköä ja korkeudeltaan vaihtelevaa.
| Punamölyapina | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Alalahko: | Haplorrhini |
| Heimo: | Hämähäkkiapinat Atelidae |
| Suku: | Mölyapinat Alouatta |
| Laji: | seniculus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Alouatta seniculus |
|
 Punamölyapinan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Punamölyapinan pituus on 65–76 cm ja paino 4,4–6,5 kg. Yleensä koiras on isompi kuin naaras.
Punamölyapinaa tavataan alankojen sademetsistä, kuivista metsistä, Andien pilvimetsistä, Kolumbian itäisten tasankojen galleriametsistä, mangrovesoilta ja várzea-metsistä. Kolumbian lisäksi elinalue ulottuu Brasilian Amazonasiin, Ecuadoriin, Peruun, Venezuelaan ja Trinidadin saarelle.[1]
Ravinto muokkaa
Punamölyapina syö enimmäkseen lehtiä. Myös pähkinät, siemenet, pikkueläimet ja hedelmät ovat sen ravintoa.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Link, A., Palacios, E., Cortés-Ortiz, L., Stevenson, P.R., Cornejo, F.M., Mittermeier, R.A., Shanee, S., de la Torre, S., Boubli, J.P., Guzmán-Caro, D.C., Moscoso, P., Urbani, B. & Seyjagat, J: Alouatta seniculus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- ITIS: Alouatta seniculus (englanniksi)