Punakehnäyökkönen
Punakehnäyökkönen (Polia bombycina) on erittäin yleinen ja kookas keskikesän yöperhoslaji.
| Punakehnäyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Polia |
| Laji: | bombycina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Polia bombycina |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Punakehnäyökkönen on huomiota herättävän isokokoinen laji, ja sen siipiväli vaihtelee 37–55 mm. Etusiivet ovat pohjaväriltään vaaleanharmaat ja niissä on paikoin, etenkin siiven keskiosassa, nähtävissä punertavaa sävyä. Siiven poikkijuovat ovat tummat ja erottuvat hyvin. Samoin ns. yökköskuviot ovat hyvin nähtävissä. Munuaistäplän takareuna on yleensä paljon muuta siipeä vaaleampi. Takasiivet ovat tasaisen ruskeat ja niissä on leveä, tumma reunus. Yökkösille tyypilliseen tapaan perhosen ruumis on roteva, karvainen ja väriltään tasaisen harmaa.[1][2]
Levinneisyys ja lentoaika muokkaa
Yökköstä tavataan koko pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä. Suomessa punakehnäyökköstä tavataan ainakin Pohjois-Pohjanmaalle saakka. Aikuiset perhoset lentävät heinäkuussa.[3]
Elinympärisö ja elintavat muokkaa
Punakehnäyökkönen viihtyy lehtimetsissä ja pensaikkoisilla niityillä. Laji lentää helposti valolle ja syötille. Talvehtii keskenkasvuisena toukkana.
Ravintokasvi muokkaa
Toukan elintapoja ei tunneta kovin hyvin, mutta kasvatuksessa se syö monia eri kasvilajeja.