Psykologinen nativismi

Psykologinen nativismi on näkemys, jonka mukaan tietyt taidot ovat synnynnäisiä ja sisäänrakennettuja aivoihin jo syntymähetkellä. Näkemys poikkeaa empirismistä, jonka mukaan tieto perustuu kokemukseen ja aivoihin on sisäänrakennettuna ainoastaan mekanismi, jonka avulla ne voivat oppia ympäristöstään.

Joidenkin nativismin kannattajien mukaan tietyt uskomukset tai mieltymykset on sisäänrakennettuna aivoihin. Esimerkiksi moraalisia intuitioita tai mieltymykset väreihin voivat olla synnynnäisiä. Vähemmän vakiintunut näkemys on, että ympäristö tarjoaa aivoille erikoistuneita oppimisvälineitä. Tämä näkemys poikkeaa empirismistä ainoastaan siinä suhteessa, että oppimistapahtuma joka muuntaa kokemuksen tiedoksi voi nativistien mukaan olla monimutkaisempi kuin mitä empiristit pitävät mahdollisena. Empiristit ovat kuitenkin pääsääntöisesti sitä mieltä, että oppiminen ei rajoitu ainoastaan behaviorismin mukaiseen oppimiseen.

Filosofiassa muokkaa

Nativismilla on juuret filosofiassa. Erityisesti se kehittyi reaktiona John Locken ja David Humen empiristisiin näkemyksiin. Hume oli esittänyt vankkoja loogisia argumentteja, joiden mukaan ihmiset eivät voi päätellä kausaalisuutta aistihavainnoista. Ihminen kykenee ainoastaan päättelemään, että kaksi tapahtumaa sattuu peräkkäin tai samanaikaisesti. Yksi vastaus tähän argumenttiin on, että sellaisten käsitteiden joita ei voida oppia, kuten kausaalisuus, täytyy olla olemassa jo ennen mitään kokemusta ja näin ollen niiden täytyy olla sisäänrakennettuna aivoihin.

Filosofi Immanuel Kant esitti teoksessaan Puhtaan järjen kritiikki, että mieli on tietoinen asioista a priori. Kantin mukaan ihmiset syntymästä lähtien joutuvat kokemaan kaikki asiat suhteessa aikaan ja paikkaan.

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Psychological nativism
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.