Prolatiivi
Prolatiivi on suomen kielessä esiintyvä sananjohdostyyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa.[1] Johdin on -(i)tse, esimerkiksi maitse "maata pitkin, maareittiä".
Prolatiivijohdokset ovat adverbeja. Johdoksen kantana on tyypillisesti substantiivi tai muu nominivartalo; eräissä adpositioina toimivissa prolatiiveissa ei ole nominikantaa (esimerkiksi alitse).[1]
Prolatiivi muistuttaa jossain määrin paikallissijaa. Varsinaisista sijamuodoista sen erottaa vähäisempi produktiivisuus: prolatiivin voi muodostaa vain eräistä määrätyyppisistä substantiiveista.[2] Prolatiiviin ei myöskään liity kongruoivaa eli prolatiivimuotoista määritettä, esimerkiksi adjektiivia.[1]
Esimerkkejä prolatiivista:
- maitse
- meritse
- jäitse
- ilmateitse / lentoteitse
- postitse
- puhelimitse
- ylitse, alitse, lävitse, ohitse, editse, taitse
Oikeastaan produktiivisuus on isompi kuin kielioppiohjeissa yleensä väitetään, koska uusia, epätavallisia -itse-loppuisia sanoja voi periaatteessa muodostaa monista muistakin sanoista. Usein ne ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän humoristisia tai vanhahtavia tai runollisia:
- kännyköitse
- twitteritse
- kärjitse ('kärjen ohitse', esim. "soutaa saaren kärjitse")
- päädyitse ('päädyn editse', esim. "tuvan päädyitse vievä polku").
- tulla takaovitse (’takaoven kautta’)
- kulkea tunnelitse (’tunnelin kautta’)
- bussi kulkee Tampereitse (’Tampereen kautta’)[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Iso suomen kielioppi (verkkoversio) (§ 385 itse-adverbit eli prolatiivi) kaino.kotus.fi. Viitattu 21.8.2010.
- ↑ Maija Länsimäki: Kirjeitse annettu määräys. Suomen kielen prolatiiveista. Kielikello, 1992, nro 1, s. 9. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.8.2010.
- ↑ Kielitoimiston ohjepankki
Kirjallisuutta muokkaa
- Suoniemi-Taipale, Inga 1994: Itämerensuomalaisten kielten prolatiivi. Helsinki: SKS.
Aiheesta muualla muokkaa
abessiivi • ablatiivi • absolutiivi • adessiivi • adverbiaali • akkusatiivi • allatiivi • benefaktiivi • datiivi • delatiivi • distributiivi • eksessiivi • ekvatiivi • elatiivi • ergatiivi • essiivi • finaali • formaali • genetiivi • illatiivi • inessiivi • instruktiivi • instrumentaali • kausaali • kausatiivi • komitatiivi • komparatiivi • latiivi • lokatiivi • modaali • multiplikatiivi • nominatiivi • oppositiivi • partitiivi • prepositionaali • prolatiivi • separatiivi • situatiivi • sosiatiivi • sublatiivi • superessiivi • superlatiivi • temporaali • temporaalinen distributiivi • terminatiivi • translatiivi • vokatiivi