Probiootti
Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joiden uskotaan tasapainottavan ruoansulatuskanavan mikrobistoa. Laboratorio-olosuhteissa tuotetut probiootteja sisältävät lääkevalmisteet vähentävät Clostridioides difficile -bakteerin aiheuttamia antibioottiripuleita ja myös muiden antibioottiripulien riskiä lapsilla, joilla siihen on erityinen taipumus. Probiootit muuttavat kuitenkin kuukausiksi ihmisen hyödyllistä suolistobakteeristoa, mikä saattaa aiheuttaa vastustuskykyyn liittyviä pitkäaikaisriskejä.[1]
Valtaosa probioottien vaikutuksista välittyy paksusuolen kautta, mutta eräät bakteerikannat saattavat asettua myös muualle ruoansulatuskanavaan kuten suuhun tai mahalaukkuun.
Probiootit liitetään usein hapanmaitotuotteisiin, esimerkiksi piimään ja muihin hapatettuihin elintarvikkeisiin kuten hapankaaliin. Nykyisin probiootteja löytyy myös muun muassa eräistä maidoista, juustoista ja mehuista. Probiootteja sisältävien elintarvikkeiden on esitetty parantavan muun muassa ihmisen yleistä vastustuskykyä, mutta tutkimuksista ei ole saatu väitettä tukevaa näyttöä[1].
Probiootteina on käytetty erityisesti eräitä maitohappobakteereita sekä Saccharomyces boulardii -hiivaa. Elintarvikkeissa yleisimmät probiootit edustavat laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja. Esimerkiksi Valion Gefilus-tuotteet perustuvat Lactobacillus rhamnosus GG -bakteeriin, joka on maailman tutkituin maitohappobakteeri. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Väitetyt terveysvaikutukset muokkaa
Vuosina 2010 ja 2011 julkaistujen tutkimusten mukaan vatsatautien riskin vähentyminen ja ripulin keston lyhentyminen olivat probioottisten bakteerien parhaiten dokumentoidut vaikutukset. Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteerin käytön oli osoitettu vähentävän lasten sairastavuutta ja päiväkotipoissaoloja sekä vaikuttavan myönteisesti lasten suun terveyteen. Myös esimerkiksi 'VSL#3'- ja i3.1-nimisten maitohappobakteerivalmisteen terveyshyödyistä oli saatu näyttöä useissa tutkimuksissa.[2][3]
Antibioottiripuli aiheutuu usein siitä, että jotakin vakavaa taudinaiheuttajaa, esimerkiksi MRSA-kokkia vastaan on annettu erittäin laajakirjoinen antibioottihoito kuten vankomysiini. Probioottien antamisella on saatu kuolleisuus sairaalainfektioihin laskemaan[4]. Mekanismin taustalla ajatellaan olevan, että saadaan suoliston mikrobikanta lähemmäs luonnollista tilaa. Probioottihoidon tehoa on tutkittu myös eräiden muiden sairauksien kuten allergioiden hoidossa.
Terveysväittämien kritiikkiä muokkaa
Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA katsoi vuonna 2012, ettei yhdestäkään probioottituotteiden terveyshyödystä ole vielä riittävän vahvaa tieteellistä näyttöä.[2] Sama kanta on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:lla, joka ei sallinut probiootteihin liittyvien terveysväittämien käyttöä elintarvikkeiden markkinoinnissa – jopa pelkkä sanan "probiootti" käyttäminen katsottiin kielletyksi terveysväittämäksi. [3][4] Myös Yhdysvaltain liittovaltion kauppakomissio FTC on joutunut toistuvasti puuttumaan liioteltuihin terveysväittämiin probioottituotteiden markkinoinnissa. [5][6][7]
Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen professorin Seppo Salmisen mukaan probiooteiksi kutsutaan usein tuotteita, joiden vaikutusta ei ole todistettu [5].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Antibiootit Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 22.3.2022.
- ↑ , Silvio Danese, M.D., and Claudio Fiocchi, M.D. N Engl J Med 2011; 365:1713-1725November 3, 2011, Ulcerative Colitis
- ↑ Tursi A., Brandimarte G., Papa A., Giglio A., Elisei W., Giorgetti GM, Forti G., Morini S., Hassan C., Pistoia MA., Modeo ME, Rodino S., D ’ Amico T., Sebkova L., Sacca N., Di Giulio E., Luzza F., Imeneo M., Larussa T., Di Rosa S., Annese V., Danese S. and Gasbarrini A. Treatment of Relapsing Mild-to-Moderate Ulcerative Colitis With the Probiotic VSL # 3 as Adjunctive to a Standard Pharmaceutical Treatment: A Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Study Am J Gastroenterol.105:2218-27 (2010)
- ↑ Duodecim10/2008
- ↑ HS 23.2.2011, Välipala, ei ihmelääke
