Wikipedia

PowerBook 100

PowerBook 100 oli Applen valmistama kevytkannettava, joka tuotiin markkinoille 21. lokakuuta 1991 COMDEX-tietokonemessuilla Las Vegasissa.[2] Kolmesta tuolloin julkaistusta PowerBookista se oli 2 300 dollarin hintaluokassaan ns. low-end- eli kuluttajille suunnattu malli. Suoritintehonsa ja nopeutensa puolesta PowerBook 100 oli hyvin lähellä sitä edeltänyttä Macintosh Portablea. Siinä oli 16 megahertsin Motorola 68000 -suoritin, 2–8 megatavua keskusmuistia, taustavalaistu kaksivärinen nestekidenäyttö (9″, 640 × 400 px) ja System 7.0.1 -käyttöjärjestelmä. Malli kiinnitti huomiota tiiviillä muotoilullaan: siinä ei ollut lainkaan levykeasemaa, ja osoitinlaitteena toimi näppäimistön eteen integroitu pallohiiri.

PowerBook 100
PowerBook 100
PowerBook 100
Kehittäjä Apple
Tuoteperhe PowerBook
Tyyppi Kannettava tietokone
Julkaistu 21. lokakuuta 1991[1]
Valmistus lopetettu 3. syyskuuta 1992[1]
Mukana toimitettu käyttöjärjestelmä System 6.0.8L,
7.0.1–7.5.5[1]
Osoitinlaite pallohiiri
Suoritin Motorola 68000, 16 MHz[1]
Keskusmuisti 2–8 Mt[1]
Edeltäjä Seuraaja
← Macintosh Portable PowerBook 145 →

Applen silloinen toimitusjohtaja John Sculley käynnisti PowerBook-hankkeen vuonna 1990 ja sijoitti sen markkinointiin miljoona dollaria. Vaikka summa oli pieni, tuoteperheestä tuli menestys, joka ensimmäisenä vuonnaan tuotti Applelle yli miljardi dollaria. Sony suunnitteli ja valmisti PowerBook 100 -kannettavat yhteistyössä Applen muotoilijoiden kanssa. Malli vedettiin markkinoilta 3. syyskuuta 1992, ja sen syrjäyttivät vähitellen PowerBook 145 ja PowerBook Duo -sarja. 100:n suunnittelua on sittemmin ylistetty useaan otteeseen: PC World -lehti nimesi sen 2006 kaikkien aikojen 10. parhaaksi mikrotietokoneeksi ja yhdysvaltalainen Mobile PC vuonna 2005 kaikkien aikojen parhaaksi laitteeksi.

Historia muokkaa

Vuonna 1990 John Sculley, Applen silloinen toimitusjohtaja, otti huolehtiakseen, että Apple saisi tuotua uusia tietokoneita entistä nopeammin markkinoille. Hänen suunnitelmansa oli kasvattaa markkinaosuutta laskemalla hintoja ja lanseeraamalla lisää "hittituotteita". Tämä strategia oli tehnyt Applen 1990 julkaisemista, kuluttajille suunnatuista Macintosh Classic- ja Macintosh LC -pöytäkoneista kaupallisia menestyksiä, jollaisen Sculley halusi toistaa uuden PowerBook-tuoteperheen myötä[3].

Sculley aloitti projektin 1990 ja halusi PowerBookin julkaisuvalmiiksi vuoden kuluessa. Hankkeella oli kolme vetäjää: John Medica, joka vastasi uuden koneen teknisestä suunnittelusta, Randy Battat, tuotemarkkinoinnin varapääjohtaja, sekä Neil Selvin, joka vastasi projektin markkinoinnista. Kannettavien tietokoneiden markkinajohtajia olivat vuonna 1991 Toshiba ja Compaq, joiden kevyimmät mallit painovat alle 3,7 kiloa[3]. Medica, Battat ja Selvin suunnittelivat PowerBookista tieten tahtoen kilpailijoitaan kevyemmän[3].

Siinä missä Macintosh Classicia oli markkinoitu 25 miljoonalla dollarilla, Sculley sijoitti PowerBookien markkinointiin vaivaiset miljoona dollaria[3]. Medica, Battat ja Selvin käyttivät suurimman osan budjetista tuottaakseen televisiomainoksen, joka painuisi katsojien mieleen. Mainostoimisto Chiat/Dayn toteuttamassa mainoksessa nähtiin Los Angeles Lakersin entinen koripallotähti Kareem Abdul-Jabbar kirjoittamassa PowerBookillaan lentokoneessa, epämukavan ahtaalla istuimella. Mainoksen teksti kuului: "Ainakin hänen kätensä viihtyvät."[3]

PowerBook 100 julkaistiin 21. lokakuuta 1991 COMDEX-messuilla Las Vegasissa yhtä aikaa kahden muun Applen mallin, PowerBook 140:n ja PowerBook 170:n kanssa[2]. Sekä mainos että tuote osoittautuivat menestyksekkäiksi. Apple ennusti yli 200 000:n PowerBookin menevän kaupaksi ensimmäisen vuoden kuluessa ja kysynnän huipun ajoittuvan ensimmäisen kolmen kuukauden jaksolle[4]. Tammikuuhun 1992 mennessä Apple oli myynyt jo yli 100 000 PowerBookia, ja varastot alkoivat käydä vähiin[5]. Saatavuusongelmat kuitenkin ratkaistiin pian, ja alle vuoden kuluttua julkaisusta PowerBookin myyntitulot olivat yltäneet miljardiin dollariin. Apple nousi kannettavien tietokoneiden toimittajana markkinajohtajaksi ohi Toshiban ja Compaqin[3]. PowerBook-mallit 100, 140 ja 170 vaikuttivat merkittävästi Applen vuoden 1992 menestykseen[6]. Tilikauden lopussa Apple julkisti siihen asti parhaan, 7,1 miljardin tuloksensa, ja kertoi markkinaosuutensa nousseen kahdeksasta 8,5 prosenttiin, mikä oli korkein lukema neljään vuoteen[6].

PowerBook 100:n suosio ei kuitenkaan kestänyt kauan. Myynti hiipui, ja joulukuuhun 1991 mennessä malleista 140 ja 170 oli tullut suositumpia, koska kuluttajat olivat valmiita maksamaan hieman enemmän saadakseen sisäisen levykeaseman ja toisen sarjaportin, jollaiset PowerBook 100:sta puuttuivat[7]. 10. elokuuta 1992 mennessä Apple oli pudottanut mallin hinnastostaan, mutta tyhjensi siitä vielä varastojaan omien jälleenmyyjiensä ja Price Clubin kaltaisten tarjoustavaratalojen kautta. Näissä liikkeissä 4 megatavun keskusmuistilla, 40 megatavun kiintolevyllä ja levykeasemalla varustettu versio maksoi alle tuhat dollaria (eli yli 1 500 dollaria vähemmän kuin mikä oli ollut alkuperäinen listahinta tuotteesta, jossa muistia ja kiintolevytilaa oli puolet vähemmän)[7].

17. syyskuuta 1992 Apple veti markkinoilta 60 000 PowerBook 100 -konetta mahdollisen turvallisuusriskin vuoksi[8]. Oikosulku saattoi sulattaa reiän koneen koteloon, mikä oli tapahtunut kolmessa lokakuun 1990 ja marraskuun 1991 välisenä aikana valmistetusta 60 000:sta kannettavasta[8]. Kyseisenä päivänä Applen osakkeen arvo laski 1,25 dollaria 47 dollariin, mutta kaikki analyytikot eivät pitäneet takaisinvetoa merkittävänä[8]. Ongelmia oli myös alkuperäisissä virtalähteissä, joiden eristeen murtuminen saattoi aiheuttaa oikosulun emolevyn sulakkeessa. Lisäksi emolevyn virtapistoke murtui helposti, ja emolevyn vaihtaminen uuteen maksoi takuun umpeuduttua 400 dollaria[9].

Ominaisuudet muokkaa

Kokoonpanoltaan PowerBook 100 perustui pitkälti sitä edeltäneeseen Macintosh Portableen. Siinä oli 16 megahertsin Motorola 68HC000 -suoritin ja kaksi megatavua keskusmuistia, mutta ei levykeasemaa. Hinta oli noin 2 300 dollaria[10], ja erillisen levykeaseman sai 279 dollarin lisähintaan[2]. PowerBook 100 oli 22 cm syvä, 28 cm leveä ja 4,6 cm korkea[1] ja siten mitoiltaan Portablea (37,7 cm × 38,7 cm × 10,3 cm[11]) edistyneempi. Toinen huomattava ero oli, että Portablen (ja 170-mallin) tarkan aktiivimatriisinäytön sijaan PowerBook 100:ssa oli edullisempi passiivimatriisinäyttö[10][12]. Asennettuna käyttöjärjestelmänä oli System 7.0.1, mutta tuki ulottui aina versioon 7.5.5 asti. System 6:n käyttö tuli virallisesti mahdolliseksi Applen version 6.0.8L myötä[13], mutta onnistui tiettävästi myös joillain aiemmilla System 6 -versioilla[14].

PowerBook 100:ssa oli yksi ulkoinen sarjaportti tulostimen tai muun RS-422-yhteensopivan laitteen liittämiseksi. Se oli ensimmäinen Macintosh, jossa ei ollut ulkoista modeemiporttia[15] vaan valinnaisena komponenttina sisäinen, 2 400 baudin modeemi tietoliikenneyhteyksiä varten. Ensimmäistä kertaa sillä ei siis voinut samanaikaisesti käyttää sekä tulostinta että AppleTalkia tai nopeampaa ulkoista modeemia[16][17][18]. Myös edistyneempien MIDI-liitinten ja muiden kahta porttia vaativien laitteiden kytkentä oli mahdotonta[19]. Näin menetettyjä toiminnallisuuksia tarvitsevien käyttäjien oli kuitenkin mahdollista asentaa erillinen sarjaportti sisäiselle modeemille tarkoitettuun paikkaan[20].

Kun tietokone ei ollut käynnissä, keskusmuistin sisältö säilyi tallessa niin kauan kuin lyijykäyttöisessä pääakussa riitti varausta[12]. PowerBook 100:n virranhallinnasta vastasi integroitu piirilevy, joka oli yleensä kiinni koneen emolevyssä[21] ja huolehti, samaan tapaan kuin Macintosh Portablessa[12], näytön taustavalosta, kiintolevyn tilasta, akun latauksesta, osoitinlaitteen hallinnasta ja tiedonsiirrosta[21]. Mallin uusi ominaisuus oli, että sen keskus- ja laajennusmuistin sisältö varmuuskopioitiin erillisille 3,5 voltin akuille koneen omaa akkua vaihdettaessa, tai kun se jostain muusta syystä tilapäisesti irrotettiin virtalähteistään[12][22]. Tämä ominaisuus yhdistettynä Applen RAM-levyn käyttöön paransi akun kestoa, sillä se vähensi tarvetta lukea tietoa kiintolevyltä; 100 oli PowerBook-malleista ainoa, jossa muistin sisältö säilyi myös koneen ollessa sammutettuna, mikä vähensi sen käynnistämiseen kuluvaa aikaa[23].

100 oli ensimmäinen PowerBook-kannettava, joka SCSI-levymoodin ansiosta oli mahdollista kytkeä Macintosh-pöytäkoneen ulkoiseksi kiintolevyksi. Tämä tarjosi kätevän tavan asentaa ja siirtää ohjelmistoja koneesta toiseen ilman tarvetta erilliselle levykeasemalle. SCSI-laitteiden kytkentään tarvittiin tosin erityinen SCSI-kaapeli ja liitin, ja SCSI-levymoodi vaati lisäksi toisen, ainoastaan tähän käyttöön tarkoitetun kaapelin[12]. PowerBook 100 oli kuitenkin ainoa kone, jossa tämä ominaisuus oli, siihen saakka kunnes Apple julkaisi uudet PowerBook-mallinsa yli vuotta myöhemmin[24].

PowerBook 100:n QWERTY-näppäimistöstä on kaksi versiota: Yhdysvaltain markkinoille tarkoitettu 63-näppäiminen sekä kansainvälinen ISO-versio, jossa on 64 näppäintä[12]. Koska koneen Caps Lock -näppäimessä ei ole lukitusta tai sen tilasta kertovaa merkkivaloa, System 7 -käyttöjärjestelmään sisältyy laajennos, joka näyttää tietyn Caps Lock -symbolin valikkopalkin yläkulmassa[12] aina kun Caps Lock on päällä.

Suunnittelu muokkaa

Applen suunnitteluosasto, Apple Industrial Design Group, oli laatinut PowerBookista mallit 140 ja 170 ennen versiota 100, maaliskuun 1990 ja helmikuun 1991 välisenä aikana[25]. 100:n ulkoasu jäljitteleekin noiden kahden muotoilua, ja siihen tehdyt parannukset perustuvat oppeihin, joita Apple sai kehitellessään tehokkaampien PowerBook-malliensa ilmettä. Mallia suunniteltiin syyskuusta joulukuuhun 1990, ja monet sen muotoilun elementeistä olivat muunnelmia Snow White -teemasta, jota Apple oli käyttänyt vuodesta 1984. Kuulumista Applen tuotteiden jatkumoon korosti erityisesti ulkokuoren raidoitus 2 millimetriä korkeilla harjanteilla 10 millimetrin välein[25].

Vuoden 1989 lopulla Apple lähestyi Sonya, koska sillä ei itsellään ollut tarpeeksi insinöörejä hoitamaan kaikkia vuodelle 1991 suunniteltuja tuotelanseerauksia[26]. Applen toimittamien piirustusten, komponenttiluetteloiden ja Portablen arkkitehtuurin pohjalta Sony pienensi ja valmisti ensimmäiset PowerBook 100 -kannettavat Kalifornian San Diegossa ja Japanissa[27][28]. Vaikka Sonyn insinööreillä oli vain vähän aiempaa kokemusta mikrotietokoneiden rakentamisesta, laittamalla muita hankkeita jäihin ja asettamalla PowerBook 100:n tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi he saivat Applen pienimmän ja keveimmän koneen lopulta valmiiksi alle kolmessatoista kuukaudessa[26]. Sonyn pääjohtaja Norio Ohga valtuutti projektipäällilkkö Kihey Yamamoton rekrytoimaan insinöörejä kaikilta Sonyn osastoilta[26].

Robert Brunner, Applen teollisen muotoilun silloinen johtaja, veti tiimiä joka suunnitteli koneen ilmeen pallohiirineen ja graniitinvärisine kuorineen[29]. Brunner kertoi suunnitelleensa PowerBookin "yhtä helpoksi käyttää ja kantaa kuin tavallinen kirja"[29]. Graniitin tummanharmaa väri erotti sen aikansa muista kannettavista ja samalla myös Applen muista, perinteisesti kermanvalkoisista tai vaaleanharmaista tuotteista[29]. Pallohiiri, sekin uusi suunnitteluelementti, oli sijoitettu keskelle konetta, mikä teki PowerBookista helppokäyttöisen sekä vasen- että oikeakätisille. Koneen ulkoasun suunnittelussa pyrittiin muodikkuuteen, joka saisi käyttäjän tuntemaan sen yhtä henkilökohtaiseksi asusteekseen kuin lompakon tai salkun[29]. Brunnerin mukaan "se kertoo jotain kantajansa identiteetistä"[29].

Vastaanotto muokkaa

Yhdysvalloissa ilmestyneen Home Office Computing -lehden toimittaja Crystal Waters ylisti PowerBook 100:n "ainutlaatuista, vaikuttavaa muotoilua" mutta valitti näyttöportin puuttumista ja sitä, ettei sisäisellä modeemilla voinut vastaanottaa fakseja.[30] Myös kiintolevyn 20 megatavun kokoa arvosteltiin. Kun kaikki perussovellukset oli asennettu, käyttäjälle jäi vain vähän tilaa valinnaisille ohjelmille ja tiedostoille[30]. Yhteenvetona Waters totesi: "Konetta muutamia viikkoja jatkuvasti käyttäneenä en sanoisi tulleeni petetyksi — jos vain saisin valita siihen 40 megatavun kiintolevyn."[30]

PC Week testasi PowerBook 100:aa vertaillen sitä edeltäjäänsä Macintosh Portableen. Microsoft Word -dokumentin avaaminen PowerBook 100:lla kesti 5,3 ja tallentaminen 2,5 sekuntia[31]. Portablella vastaavat ajat olivat 5,4 ja 2,6 sekuntia[31]. Akun kestoksi peruskäytössä PC Week mittasi 3 tuntia 47 minuuttia[31]. Byte-lehden arviossa suositeltiin PowerBook 100:aa "tekstinkäsittelyyn ja tietoliikenneyhteyksiin; kalliimman hintaluokan tuotteissa on tarpeeksi tehoa monimutkaisemmille raporteille, laajoille laskentataulukoille ja ammattimaiselle graafikalle."[32] MacWEEK kuvaili sitä "ihanteelliseksi kirjoittamiseen ja niille, joiden rahat ovat tiukassa."[33]

PowerBook 100 saa edelleen tunnustusta lehdistöltä. PC World nimesi sen vuonna 2006 kautta aikain kymmenenneksi parhaaksi mikrotietokoneeksi[34] ja Yhdysvalloissa ilmestyvä Mobile PC vuonna 2005 kaikkien aikojen parhaaksi laitteeksi ohi Sony Walkmanin ja Atari 2600:n[35]. PowerBook 100 on myös palkittu lukuisia kertoja: sille on myönnetty mm. IDSA Silver Design of the Decade -palkinto 1999, Form-lehden Designer's Design -palkinto 1993, ISDA Gold Industrial Design Excellence -palkinto 1992, Appliance Manufacturer Excellence in Design -palkinto 1992 ja Industry Forum Design 10 Best -palkinto Hannoverin teollisuusmessuilla[36].

Tekniset tiedot muokkaa

Osa tai ominaisuus Tiedot[1]
Näyttö 9 tuuman, 640 × 400 pikselin taustavalaistu FSTN-nestekidenäyttö[12] (kaksivärinen passiivimatriisi-LCD)
Massamuisti 20–40 megatavun SCSI-kiintolevy, ulkoinen levykeasema (3,5", erillinen lisäosa)
Suoritin Motorola 68000 (16 MHz)
Väylänopeus 16 MHz
Keskusmuisti (RAM) 2 megatavua, laajennettavissa 8 megatavuun SIMM-moduulein (100 ns) tai erillisten muistilaajennuskorttien avulla
Lukumuisti (ROM) 256 kilotavua
Tietoliikenneyhteydet AppleTalk, modeemi (lisäosa)
Akku ladattava lyijyakku, kesto 2½–3¾ tuntia[31]
3,5 voltin litium-vara-akut[12]
Mitat 22 cm (syvyys) × 28 cm (leveys) × 4,6 cm (korkeus), 2,31 kg
Liitännät 1 × ADB (näppäimistö, hiiri)
1 × Mini-DIN-8-RS-422-sarjaportti (tulostin tai modeemi, AppleTalk)
1 × HDI-20 (ulk. levykeasema)
1 × HDI-30 (ulk. kiintolevy tai skanneri)
1 × 3,5 mm:n kuulokeliitäntä
Käyttöjärjestelmä System 6.0.8L, 7.0.1–7.5.5
Laajennuspaikat 1 × sarjaportti (modeemi)
Äänet 8-bittinen mono (22 kHz)
Gestalt-tunnus 24
Peitenimet Elwood, Jake, O'Shanter & Bess, Asahi, Classic, Derringer, Rosebud[37], and Sapporo[25]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g Joannidi, Christine: Macintosh PowerBook 100: Technical Specifications 14. 3. 2002. Apple. Viitattu 9. 5. 2008.
  2. ↑ a b c New Macs headline in Vegas. MacWEEK, 22. 10. 1990, s. 2.
  3. ↑ a b c d e f Carlton, Jim: Apple: The Inside Story of Intrigue, Egomania, and Business Blunders, s. 181–191. Random House, 1997. ISBN 0-8129-2851-2.
  4. ↑ Gore, Andrew: Fall product line on track, but PowerBooks could be scarce. MacWEEK, 24. 9. 1991, s. 2.
  5. ↑ Pollack, Andrew: Apple's Net Is Up 10.3% In Quarter. The New York Times, 17. 1. 1992. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10. 5. 2008.
  6. ↑ a b Macworld, tammikuu 1993, 10. vsk, nro 1.
  7. ↑ a b Said, Carolyn: PowerBook 100 slips off U.S. price list. (Apple's Macintosh PowerBook 100 notebook computer). Macworld, 17. 8. 1992. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4. 6. 2008.
  8. ↑ a b c Fisher, Lawrence M.: 60,000 Notebook Computers Are Being Recalled by Apple. The New York Times, 17. 9. 1992. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10. 5. 2008.
  9. ↑ Aker, Sharon: The Macintosh Bible 7th Edition, s. 835. Peachpit Press, 1998. ISBN 0-201-87483-0.
  10. ↑ a b LePage, Rick: PowerBooks: price-competitive and technologically brilliant. MacWEEK, 22. 10. 1991, s. 54.
  11. ↑ Joannidi, Christine: Macintosh Portable: Technical Specifications 14. 3. 2002. Apple. Arkistoitu 4.4.2008. Viitattu 11. 5. 2008.
  12. ↑ a b c d e f g h i Macintosh PowerBook 100 Developer Note (PDF) 1991. Apple (Developer Technical Publications). Viitattu 10. 5. 2008.
  13. ↑ System 6.0.8L: ReadMe File (8/95) 17. 8. 1995. Apple. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 3. 5. 2008.
  14. ↑ PowerBook & Macintosh Classic II: No Support for System 6 30. 11. 1994. Apple. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 3. 5. 2008.
  15. ↑ AppleSpec pre November 1997 2008. Apple. Viitattu 17. 5. 2008.
  16. ↑ PowerBook: Internal Modem & Serial Printer Configuration 21. 11. 1997. Apple. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 17. 5. 2008.
  17. ↑ PowerBook: Using MacLink Plus With Only One Serial Port (3/95) 31. 3. 1995. Apple. Viitattu 17. 5. 2008.
  18. ↑ PowerBook: Miscellaneous Frequently Asked Questions 22. 11. 2002. Apple. Arkistoitu 4.9.2002. Viitattu 17. 5. 2008.
  19. ↑ Russ, Martin: APPLE NOTES: Acronyms and MIDI. Sound On Sound, huhtikuu 1994. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17. 5. 2008.
  20. ↑ PB Serial Adapter Provides Full Featured Modem Port for Apple PowerBook 150 and PowerBook 100 tammikuu 1999. Sigma Seven Systems Ltd.. Viitattu 13. 5. 2008.
  21. ↑ a b PowerBook 100 through PowerBook 5300: Resetting Power Management Unit (PMU) 26. 5. 2004. Apple. Arkistoitu 15.3.2008. Viitattu 11. 5. 2008.
  22. ↑ PowerBook 100: Backup Battery Life 16. 5. 1994. Apple. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 17. 5. 2008.
  23. ↑ PowerBook 100: Creating and Using a RAM Disk(7/93) 7. 7. 1994. Apple. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 17. 5. 2008.
  24. ↑ PowerBook: Using SCSI Devices 17. 9. 2007. Apple. Arkistoitu 11.3.2008. Viitattu 13. 5. 2008.
  25. ↑ a b c Kunkel, Paul: Appledesign: The publisher of the Apple Industrial Design Group, s. 30. New York: Graphis Inc.. ISBN 1-888001-25-9.
  26. ↑ a b c Schlender, Brenton R.: Apple's Japanese ally. (Sony Corp. designs Apple's PowerBook 100). Fortune, 4. 11. 1991, s. 151.
  27. ↑ Rebello, Kathy: Apple gets a little more help from its friends. (possible alliance with Sony). BusinessWeek, 28. 10. 1991, s. 132.
  28. ↑ Ely, Ed: Apple's PowerBook: is it late, or perfectly timed?. The Business Journal Serving Greater Sacramento, 25. 11. 1991, s. 19.
  29. ↑ a b c d e Lefton, Terry: Bob Brunner. (marketing successes) (The Marketers of the Year). Brandweek, 16. 11. 1992, s. 28.
  30. ↑ a b c Waters, Crystal: Pack a traveling Mac: PowerBook 100 - Hardware Review helmikuu 1992. BNET. Viitattu 11. 5. 2008.
  31. ↑ a b c d Bethoney, Herb: Lightweight PowerBooks live up to their name. PC Week, 21. 10. 1991, s. 12.
  32. ↑ Thompson, Tom: Apple reinvents the notebook. (Hardware Review) (Apple Macintosh PowerBook 100, 140, 170). Byte, maaliskuu 1992, s. 253.
  33. ↑ Ford, Ric: Talkin' about a Mac revolution: PowerBooks represent a big change for Mac computing, opening new doors as the first truly mobile Macs. MacWEEK, 6. 1. 1992, s. 3.
  34. ↑ The 25 Greatest PCs of All Time 11. 8. 2006. PC World. Viitattu 9. 8. 2008.
  35. ↑ Apple laptop is 'greatest gadget' 22. 2. 2005. BBC News. Viitattu 11. 5. 2008.
  36. ↑ Complete Award Listing (1986–2008) Lunar Design. Arkistoitu 27.3.2006. Viitattu 11. 5. 2008.
  37. ↑ Linzmayer, Owen W.: Apple Confidential (1. painos), s. 30. No Starch Press, 1999. ISBN 1-886411-31-X.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=PowerBook_100&oldid=21893429”