Porkkalanniemi

niemi Suomenlahden Länsi-Uudellamaalla Kirkkonummella
Tämä artikkeli käsittelee Porkkalanniemeä. Porkkalan vuokra-alueesta on eri artikkeli.

Porkkalanniemi (ruots. Porkala udd) on niemi Suomenlahden kapeimmassa kohdassa, Länsi-Uudellamaalla Kirkkonummella. Pienin etäisyys Viron pohjoisrannikolle on 36 kilometriä.

Rantamaisemaa Porkkalanniemessä
Porkkalanniemen kallioista rantaa lähellä merivartioasemaa.
Porkkala lentokoneesta kuvattuna
Porkkalanniemen silokalliorantaa
Porkkalanniemen kalliorantaa

Historia muokkaa

Venäjän vallan aikana Porkkalanniemi tuli strategisesti tärkeäksi sijainniltaan. Suurin tykistökantama Venäjän rannikkotykistöllä oli noin 30 km. Pietari Suuren merilinnoituksen suunnitelmat Suomenlahden rannikkopuolustamisesta esitettiin Venäjän keisarille Nikolai II:lle ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ensimmäinen maailmansota ja Suomen itsenäistyminen estivät suunnitelman täysmittaisen toteutumisen.

Porkkalanniemen sijainti tuli Suomelle merkittäväksi turvallisuuspoliittiseksi asiaksi toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemen ja sen läheisyydessä olevan alueen luovuttamista rauhanneuvotteluissa ja saikin Moskovan välirauhan päätöksellä 50 vuodeksi käyttöönsä Porkkalan vuokra-alueen. Siihen kuuluivat Porkkalanniemen lisäksi Upinniemi, niemien edustalla olevaa saaristoa sekä manneraluetta niemien pohjois- ja länsipuolelta. Vuokra-aikana Porkkalanniemeen rakennettiin Friggesbyn lentokenttä. Alue kuitenkin palautettiin Suomelle jo vuonna 1956. Taustalla olivat Hruštšovin poliittiset tavoitteet: atomiaseiden aikakaudella tukikohdalla Porkkalassa ei enää ollut erityistä merkitystä, mutta ystävälliset välit kapitalistisen Suomen kanssa voisivat toimia esimerkkinä muille Euroopan maille. Palautus antoi myös voimakkaan myönteisen sysäyksen kautensa juuri aloittaneen Kekkosen presidenttiydelle.[1]

Maantiede muokkaa

Yleistä muokkaa

Porkkalanniemi on myös tunnettu lintualue. Sen eteläkärki on maailmallakin tunnettu lintujentarkkailupaikka Pampskatan. Alueella on majakka, merivartioasema ja Rönnskärin lintuasema. Alue oli yksi neljästä ensimmäisestä Suomen kansallispuistosta vuonna 1938, mutta puistoa ei ole perustettu uudelleen Porkkalan palautuksen jälkeen.[2]

Niemen kärjessä on myös kesäisin suosittu uimapaikka[3] – ranta tosin edellyttää ehdottomasti uimataitoa.

Porkkalanniemellä sijaitsee joitakin maankohoamisen myötä syntyneitä järviä, kuten Sommarvägsträsket ja Vintervägsträsket.

Porkkalan kansallispuisto muokkaa

Porkkalanniemelle ollaan suunnittelemassa kansallispuistoa. Metsähallituksella on neljä laajuudeltaan erilaista vaihtoehtoa kansallispuiston kooksi. Laajimmassa vaihtoehdossa puistossa olisi 1 200 hehtaaria maa-alueita ja 13 500 hehtaaria vesialueita. Mukana olisivat tällöin muun muassa Saltfjärdenin kosteikko sekä Finnträskin metsä. Laajuudeltaan pienimmässä vaihtoehdossa suojeltaisiin 255 hehtaaria maa-alueita ja 13 000 hehtaaria vesialueita. Metsähallituksen selvityksen mukaan pesimälinnustoltaan Porkkalan suojelualueet olisivat edustavimpia koko Suomessa. Lisäksi Porkkalan tulevan kansallispuiston erikoisuutena olisi, että samalla alueella voisi tarkkailla sekä saaristo-, kosteikko- että erämaalajeja.[4] Kansallispuiston perustaminen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna 2017.[5]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Saunaliittolaiset Kekkonen ja Hrushtshov. Yle TV1 Ykkösdokumentin televisio-ohjelma. Lähetetty 19.12.2010. kello 21.10. Yleisradio Oy
  2. Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 112–114. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  3. Pintaa syvemmältä: Porkkalanniemi 15.7.2010 (päivitetty 22.7.2010). Kirkkonummi: Verkkonummi. Arkistoitu 9.11.2016.
  4. Laita, Samuli: Kolme ehdotusta kansallispuistoksi – Porkkalan kansallispuiston talousvaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Helsingin Sanomat, 21.1.2015, s. A17. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio.
  5. Ministeriö lupaa Porkkalan kansallispuistosta päätöksen tänä vuonna Länsiväylä. 4.2.2014 (päivitetty 6.2.2014). Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 9.11.2016.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Björkman, Sten ym.: Käännekohta : Porkkala ja Espoo 1944–1956. Espoon kaupunginmuseo, 2006. ISBN 951-857-486-3.
  • Brunila, Kai: Porkala är vårt : en återblick i ord och bild. Helsingfors : Schildt, 1955.
  • Brunila, Kai (toim.): Porkkalan kohtalot. Alkuteos Porkalas öde, suom. Pekka Silvast. Kirkkonummen kunta, 1986. ISBN 951-99713-3-5.
  • Lindberg, Ann-Mari: Uudisraivaajaelämää Porkkalassa ennen ja jälkeen vuokra-ajan. Alkuteos Nybyggarliv : om tiden före och efter Porkalaparentesen, suom. Marja Kyrö. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3238-2.
  • Selén, Lena: Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys, 2000. ISBN 952-91-2212-8.

Aiheesta muualla muokkaa