Porilaisten marssi
Porilaisten marssi (ruots. Björneborgarnas marsch) on suomalainen sotilasmarssi. Se on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918[1] ja on myös Suomen tasavallan presidentin[2] ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi[3]. Marssin nimi viittaa Ruotsin vallan aikana toimineeseen Porin rykmenttiin.
Porilaisten marssin säveltäjästä ei olla varmoja, mutta sävel on mahdollisesti jo 1700-luvulta. Nykyisin käytössä olevat sanat ovat peräisin J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls Sägner) vuonna 1860 ilmestyneestä toisesta osasta, vaikka Zachris Topelius oli jo vuonna 1858 kirjoittanut siihen omat sanansa. Vänrikki Stoolin tarinoiden tunnetuin suomennos on Paavo Cajanderin nimissä, mutta Porilaisten marssia lauletaan yleensä Heikki Klemetin suomentamilla sanoilla.
Melodia muokkaa
Marssin tai ainakin sen loppuosan säveltäjäksi on arveltu saksalaissyntyistä helsinkiläistä kapellimestaria ja urkuria Christian Fredric Kressiä (1767–1812). Historioitsija Tauno Perälän mukaan sävelmä on vielä vanhempi ja sen eräs versio esiintyy 1700-luvun suosituimman ruotsalaisen trubaduurin Carl Michael Bellmanin kokoelmissa. 1800-luvun puoliväliin asti kappale oli lähinnä näyttämömusiikkia ja muuntui vasta sen jälkeen varsinaiseksi sotilasmarssiksi.[3]
Puhallinorkesterille marssin on sovittanut sotilaskapellimestari Conrad Greve.[1] Fredrik Pacius on sovittanut marssin mieskuorolle, Martin Wegelius sekakuorolle ja Robert Kajanus vapaasti soinnuttaen orkesterille. Jean Sibelius on tehnyt marssista konserttisovituksen täydelle sinfoniaorkesterille.
Nimi muokkaa
Marssin alkuperäistä nimeä ei tiedetä.[3] Kress oli nimennyt marssin nuotteihin nimeksi March maeostoso, ”majesteetillinen marssi”. 1800-luvun alussa marssia kutsuttiin myös Ranskan keisari Napoleoniin viittaavilla nimillä ”Napoleonin marssi”, ”Bonaparten marssi” ja ”Bonaparte Egyptissä”.
Kappale nousi yleiseen tietoisuuteen ja suosioon sekä sai nykyisen nimensä vuonna 1851, jolloin se esitettiin taustamusiikkina Suomen sotaa kuvanneen Fredrik Berndtsonin musiikkinäytelmän Ur livets strid (”Elämän taistelusta”) ensi-illassa. Näytelmän musiikin kokosi Conrad Greve, joka oli Turkuun sijoitetun Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonan soittokunnan ja samalla Turun Soitannollisen Seuran kapellimestari. Hän valitsi ”Kressin juhlamarssin” taustamusiikiksi Lapuan taistelua kuvanneeseen kohtaukseen, jossa Georg Carl von Döbelniä esittänyt näyttelijä astui näyttämölle pukeutuneena Porin rykmentin univormuun. Tämän jälkeen kappaletta alettiin kutsua Porilaisten marssiksi.[3]
Sanat muokkaa
Ensimmäiset sanat Porilaisten marssiin laati Zachris Topelius vuonna 1858. Hän on myöhemmin kertonut kirjoittaneensa ruotsinkieliset sanat erästä veteraanijuhlaa varten, jota vietettiin Suomen sodan alkamisen 50-vuotispäivänä. Topeliuksen teksti liittyi ilmeisesti Berndtsonin näytelmään ja oli hillitympi kuin Runebergin myöhempi. Tauno Perälän mukaan Runeberg harkitsi ensin käyttävänsä Topeliuksen versiota Vänrikki Stoolin tarinoiden jälkimmäisessä osassa, mutta kirjoitti lopulta omansa. Hänen on arveltu käyttäneen Marseljeesia sotaisan sanoituksensa inspiroijana.[3]
Porilaisten marssi sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoiden vuonna 1860 ilmestyneeseen toiseen osaan ja se on koko teoksen 20. runo. Se on luultavasti ainoa Runebergin valmiiseen melodiaan kirjoittama runo.[3]
Marssia lauletaan yleensä Heikki Klemetin suomennoksen sanoilla.[2]
|
|
sanatarkka käännös |
|
|
|
Käyttö muokkaa
Koska Porilaisten marssi on tasavallan presidentin kunniamarssi, se saatetaan soittaa virallisissa tilaisuuksissa presidentin tullessa paikalle. Porilaisten marssi soitetaan myös radion tai television urheilulähetyksessä, jos suomalainen urheilija voittaa olympialaisissa kultamitalin. Tapana on, että selostaja pyytää soittamaan kappaleen sanoilla ”Pasila, Porilaisten marssi” tai ”Helsinki, Porilaisten marssi”.[4][5] Marssia on soitettu myös suomalaisten urheilijoiden merkittävien saavutusten yhteydessä, kuten vuonna 1998 Mika Häkkisen voittaessa Formula 1 -sarjan maailmanmestaruuden. Lisäksi marssi soitettiin muun muassa Lordin voitettua Eurovision laulukilpailun vuonna 2006.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Tasavallan presidentin kanslia: Porilaisten marssi
- ↑ a b Kunniamarssit (Internet Archive) Puolustusvoimat. Arkistoitu 15.2.2016. Viitattu 10.2.2016.
- ↑ a b c d e f Latvakangas, Eva: Musikaalihitistä kunniamarssiksi Turun Sanomat. 5.2.2006. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Pelkonen, Jari: Tämä kajahti ensimmäisen kerran vuonna 1948: "Pasila, Porilaisten marssi!" Yle Uutiset. 13.8.2016. Yle. Viitattu 24.2.2018.
- ↑ Rautio, Samppa: ”Pasila, Porilaisten marssi” - Miksi suomalaisen voittaessa olympiakultaa Yle soittaa Porilaisten marssin eikä vaikka Sandstormia? Yle Urheilun päällikkö avaa tradition taustat Iltalehti. 24.2.2018. Iltalehti. Viitattu 24.2.2018.
- ↑ Asko Murtomäki: Finland 12 points! - Suomen euroviisut. Kustannusyhtiö Teos 2007, s. 229; ISBN 978-951-851-106-2
Aiheesta muualla muokkaa
- Porilaisten marssi (ääninäyte, 29 sekuntia, 453 kB, MP3) Puolustusvoimien sotilasmusiikkisivulla sotilasmusiikkikoulun esittämänä
- Suomen Kuvalehti, 9. tammikuuta 1943, nro 2, s. 51.
- Doria.fi − Porilaisten marssi (äänitetty 1928)
- Kun armeijamme kunniamarssi ensi kerran laulettiin. Historiallinen vappujuhla Kaisaniemessä 70 vuotta sitten, Hakkapeliitta, 29.04.1930, nro 18, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot