Polybutyleenitereftalaatti
Polybutyleenitereftalaatti (PBT) on polyesteri, joka alun perin kehitettiin tekstiilimateriaaliksi, mutta josta tuli tärkeämpi teknisenä muovina ja runsaasti kiteytyvänä ruiskuvalupolymeerinä. Kokolattiamattoja valmistetaan PBT:stä sen hyvän puristuskimmoisuuden vuoksi.[1] Polybuteenitereftelaatti valmistetaan tereftaalihaposta ja 1,4–butaanidiolista.
J. R. Whinfield and J. T. Dickson keksivät poly(butyleenitereftalaatin) toisen maailmansodan alussa 1941 Englannissa, samoihin aikoihin kuin tunnetumman ja laajimmin käytetyn polyesterin poly(etyleenitereftalaatin) (PET).[1] PBT:stä he käyttivät mallinimeä 4GT, PET:stä mallinimeä 2GT.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b J. E. McIntyre: Synthetic Fibres: nylon, polyester, acrylic, polyolefin. Woodhead Publishing Ltd, 2005. ISBN 0-8493-2592-7. (englanniksi)