Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota

Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota oli Tanska-Norjan, Puola-Liettuan ja Lyypekin muodostaman liittouman ja Ruotsin välinen sota vuosina 1563–1570, minkä syynä oli kilpailu Itämeren herruudesta.

Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota
Tanskan kuningas Fredrik II valtaa Ruotsin Älvsborgin 4. syyskuuta 1563
Tanskan kuningas Fredrik II valtaa Ruotsin Älvsborgin 4. syyskuuta 1563
Päivämäärä:

156313. joulukuuta 1570

Paikka:

Ruotsin ja Norjan eteläosat

Casus belli:

Tanskan tyytymättömyys Kalmarin unionin hajoamiseen

Lopputulos:

Status quo ante bellum (Tilanne ennallaan)

Osapuolet

Ruotsi

Tanska-Norja
Lyypekki (Hansa)
Puola-Liettua

Komentajat

Eerik XIV
Juhana III

Fredrik II

Pohjoismaiden seitsenvuotisen sodan taistelut
Bornholm - Öölanti - Mared - Öölanti I - Öölanti II - Rügen - Bukow - Bornholm - Axtorna - Brobacka - Öölanti - Varberg

Sotatoimien aikana Ruotsin eteläiset osat kärsivät pahasti. Sota päättyi vuonna 1570 allekirjoitettuun Stettinin rauhaan, joka ei sisältänyt alueluovutuksia millekään osapuolelle.[1]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Early Vasa Kings Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.10.2014.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: tausta ja taistelutoimet kuvaamatta