Pohjoisen pallonpuoliskon lämpöaalto 2010

Pohjoisen pallonpuoliskon lämpöaalto 2010 oli kesällä 2010 koettu lämpöaalto, joka koetteli suurta osaa Pohjois-Amerikasta, Eurooppaa, ja suurta osaa Aasiasta. Lämpöaalto alkoi toukokuussa 2010 ja kesti saman vuoden elokuuhun asti.

Keskilämpötilan poikkeamat keskimääräisestä kesäkuussa 2010.

Lämpöaalto oli kaikista voimakkain Yhdysvaltain itäosissa, Lähi-idässä, itäisessä Euroopassa, Euroopan puoleisella Venäjällä, Kiinan koillisosissa ja Venäjän kaakkoisosissa. Kesäkuu 2010 oli globaalisesti neljänneksi lämpimin koskaan koettu kuukausi 0,66 °C:n poikkeamalla keskimääräisestä, kun taas huhtikuu-kesäkuu jakso oli kaikista lämpimin koskaan mitattu jakso koko pohjoisella pallonpuoliskolla 1,25 °C:n poikkeamalla keskimääräisestä. Aiemmin kesäkuun keskilämpötila on poikennut globaalisti pohjoisella pallonpuoliskolla yhtä paljon kesäkuussa 2005 ja aiempi huhti–kesäkuu-jakson ennätyslukema, 1,16 astetta, on vuodelta 2007.

Lämpöaalto aiheutti laajoja metsäpaloja Kiinassa, jossa kolme ihmistä 300 palomiehen joukosta menehtyi sammuttaessaan metsäpaloa Binchuanin countyssä Dalissa. Elokuussa kappale Petermann Glacierin kielekettä, joka oli yhteydessä pohjoiseen Grönlantiin Naresinsalmen ja Jäämeren välillä, rikkoutui. Se oli suurin jääkielekkeen irtoaminen koko pohjoisella pallonpuoliskolla 48 vuoteen.

Eurooppa

Lämpöaalto iski itäiseen Eurooppaan poikkeuksellisen voimakkaalla suihkuvirtauksella Saharalta tuulleiden tuulien mukana Balkanien yli Puolaan ja Ukrainaan 10. kesäkuuta. Puolalainen Meteorologin Instituutti ja vesijohtokunta varoittivat Puolalaisia yli 30 °C:n lämpötiloista seuraavan viiden päivän ajan, josta seuraisi kovia tuulia, sademyrskyjä, ukkosmyrskyjä ja mahdollisesti tulvimista varsinkin maan luoteisosissa ja Saksan puolella olevilla naapurialueilla.

13.-19. kesäkuuta välisenä aikana koettiin matalapaine, joka liikkui Britteinsaarien yli kaakkoon aiheuttaen paljon lukuisia sade- ja ukkoskuuroja Irlannissa, Walesissä ja suuressa osassa Englantia.

Kun tulvat vähenivät Keski-Euroopassa, Balkanilla ja paikoin Romaniassa, alkoivat lämpötilat nousta korkeammiksi Länsi-Euroopassa ja Iso-Britanniassa 30. kesäkuuta.

2. heinäkuuta Brysseliläiset kokivat kuumimman päivän mitä on koskaan mitattu vuodesta 1976 lähtien. Ranska, Saksa ja Espanjalainen lomakeskus Benidorm kokivat uusia lämpötilaennätyksiä. Muutama voimakas ukkosmyrsky iski Sveitsin Alppien ala-alueille aiheuttaen voimakasta jään sulamista joissakin paikoissa.

3. heinäkuuta iski lämpöaalto Ryazan Oblastiin, Krasnodar Kraihin sekä Kööpenhaminan, Bucharestin ja Budapestin kaupunkeihin, tappaen romanialaisen ihmisen kuumuuteen. Voimakkaat ukkosmyrskyt iskivät rajusti Sveitsin Alpeille aiheuttaen jatkoa päivää aiemmin koetuille jäänsulamisille.

6. heinäkuuta, kolme matalapainetta liikkui kohti Mustaamerta ja jäivät pyörimään sen lähistölle viikon kestäneen korkeapainejakson jälkeen.

Erittäin vahva korkeapaine liikkui Saksan itäosista ja Puolan koillisosista läntiseen ja pohjoiseen Venäjään nostaen keskilämpötiloja 4–8 °C, paikoin jopa 10 astetta keskimääräistä korkeammiksi. Berliinin, Varsovan, Kiovan, Minskin, Moskovan ja Pietarin kaupungeissa mitattiin korkeimmillaan 33–35 asteen hellettä. Berliinissä ja Varsovassa saavutettiin 33 asteen ja Moskovassa jopa 34 asteen lukemat rikkoivat ennätyksiä. Aiemmin kesäkuussa lämpötilat kohosivat Minskissä 30 asteeseen, samalla kun Kiovassa mitattiin korkeimmillaan 34 astetta.

8. heinäkuuta iski koko lämpöaaltosarjan voimakkain aalto Eurooppaan, Euroopan Venäjälle ja Pohjois-Amerikkaan.

11. ja 12. heinäkuuta helleaalto sairastutti muutamia ihmisiä Pyreneiden niemimaalla, Euroopan Venäjällä, Valko-Venäjällä, itäisessä Puolassa ja Ukrainassa.

Neljäkymmentä matkustajaa joutui sairaalaan nestehukan takia Saksassa, kun ICE-junien ilmastointilaitteet menivät rikki lämpötilan ylitettyä 40 asteen rajan 11. heinäkuuta. Tuhat onnekkaampaa matkustajaa vaihtoivat junia. Deutsche Bahn pahoitteli ICE-junien rikkoutumisia.

12. heinäkuuta Portugalissa, Espanjassa, Saksassa, Britanniassa, Belgiassa, Ranskassa ja Tšekissä koettiin vuoden kuumimmat lämpötilat ja lämpöaalto uhkasi jatkua vielä seuraavankin viikonlopun yli, tiedottivat saksalaiset meteorologit.

Kuten vuoden 2003 lämpöaallossa, tämäkin lämpöaalto aiheutti yli 30 000 ihmisen kuoleman.

14. heinäkuuta ukkosmyrsky iski Englannin Midlandsiin, Oxfordshireen, Irlantiin, Pohjois-Irlantiin ja muutamiin paikkoihin Sveitsin Alpeille. Lämpöaalto loppui Britteinsaarilla ja Luoteis-Euroopassa kyseisenä päivänä.

16. heinäkuuta Italiassa, Vatikaanivaltiossa, San Marinossa ja Maltalla koettiin lämpöaallon huippu. Civil Protection Board antoi lämpöaaltovaroituksen 16.–17. heinäkuuta väliselle ajalle. Bolzanon, Brescian, Firenzen, Genovan, Milanon, Perugian, Rooman, Torinon, Triesten, Venetsian, Campobasson, Civitavecchian, Frosisonen, Latinan, Messinan, Rietin, Veronan ja Viterbon kaupungit saivat kolmannen tason lämpöaaltovaroituksen ja 17. heinäkuuta kolme kaupunkia South Tyrolissa saivat myös varoituksen. Terveysministeri Ferruccio Fazio käski terveys- ja sosiaalipalveluita, yleisiä harjoittajia (MGG) ja paikallisia maaherroja aloittamaan ensiaputoimenpiteet. Foggian kaupungin valtuusto antoi ilmaisia aterioita yli 65-vuotiaille yli 40 asteen lämpötilojen takia ja Roomassa annettiin yli kolmen päivän ajan 200 000 pullollista vettä sen asukkaille.

Voimakkaat myrskyt iskivät Wieniin 16. ja 17. heinäkuuta, päättäen viikon pituisen lämpöaallon Itävallassa.

29. heinäkuuta Suomessa, Joensuun lentoasemalla mitattiin uusi lämpötilaennätys, kun lämpötila nousi 37,2 asteeseen. Suomessa lämpöaalto päättyi Sylvi-myrskyyn.

Pohjois-Afrikka

Niamey, Nigeriassa otti vastaan pakolaisia Tillabéristä 12 päivää ennen kuin he olisivat kääntyneet kaupungin puoleen toivoen että se olisi auttanut heitä. Kongomén, Zinderin, Tanoutin ja Dallin kaupungit olivat pahimmiten kärsinyt kuivuudesta 3. toukokuuta mennessä.

1. kesäkuuta raportoitiin yhden ihmisen kuolleen nestehukkaan Nigeriassa, samalla kun muut ihmiset olivat riskissä vesipulan takia.

Uusi lämpöaalto iski Nigeriaan 21. kesäkuuta, aiheuttaen laajan kuivuneen alueen: aiheuttaen vielä sadon tuhoutumista ja uhan laajalle levinneestä nälänhädästä.

Tšadissa lämpötila nousi 22. kesäkuuta 47,6 asteeseen Faya-Largeaussa, rikkoen vuonna 1961 tehdyn aiemman ennätyksen. Sudanissa lämpötila nousi korkeimmillaan 49,7 asteeseen Dongolassa, rikkoen vuodelta 1987 olleen ennätyksen. Nigeriassa rikkoontui aiempi vuodelta 1998 ollut ennätys seuraavana päivänä mitatulla 48,2 asteen lukemalla, joka mitattiin Bilmassa.

Kolme vuotta kestänyt nälänhätä ja uudet hiekkamyrskyt tuhosivat Nigeriaa 14. heinäkuuta.

24. heinäkuuta, Iso-Britannian Punainen Risti lennätti sen huoltotiimit Nigeriaan auttamaan armeijaa ja paikallisia virkamiehiä kuljetuksissa. Avustustyö oltiin tehty mahdolliseksi Punaisen Ristin tiimille annetulla vastauksella, jossa West Africa Crisis Appeal lupasi antaa työstä palkkioksi 500 000 puntaa. UN viraston tietojen mukaan 200 000 lasta tarvitsi hoitoa aliravitsemusta jo pelkästään Nigeriassa, jonka jälkeen Oxfam päätti laittaa molempien maiden, Tšadin ja Nigerian suojaamiseen 7 000 000 puntaa.

Ranska lähetti ruokaa ja rahaa Maliin 25. heinäkuuta.

26. heinäkuuta lämpötilat ylsivät lähelle ennätyslukemia Tšadissa ja Nigeriassa, ja noin 20 ihmisen raportoitiin kuolleen Nigeriassa nestehukkaan 27. heinäkuuta.

1. elokuuta, Gadabejissa, Nigeriassa kärsittiin 35 asteen lämmöstä ja kuivuudesta. Poikkeuksellisen voimakas kaatosade oli vuonna 2009 tuhonnut viljelmät ja hävittänyt koko vuoden sadon. Tuloksena tuotannon niittien kuten maissin, hirssin ja durran sadon lasku vaikutti paljon Länsi-Afrikan Sahelin hauraisiin alueisiin, sisältäen naapurimaat, Tšadin ja Nigerian.

3. elokuuta Burkina Faso kärsi kuivuudesta, kun 4 500 000 burkinalaista ja 6 700 000 nigerialaista kohtasivat nälkiintymisen.