Pohjois-Karjala-projekti
Pohjois-Karjala-projekti oli maailman terveysjärjejstö WHO:n Comprehensive Cardiovascular Community Control Programme (CCCCP) -tutkimusohjelman osana toteutettu[1] kansanterveyden edistämishanke. Pohjois-Karjala-projekti toteutettiin vuosina 1972–1997. Hankkeen tarkoituksena oli vähentää Pohjois-Karjalan asukkaiden sairastavuutta muuttamalla heidän elintapojaan. Kolme kartettavaa asiaa olivat tupakka, liika suola ja tyydyttynyt rasva. 1980-luvulla mukaan otettiin vielä vähärasvainen ja vähäsokerinen ruokavalio, kasvisten syönnin ja liikunnan lisääminen sekä pyrkimys vähentää stressiä ja ylipainoa[2].
Pohjois-Karjala-projekti käynnistettiin maaherra Esa Timosen aloitteesta. Pohjois-Karjalan läänin asukkailla oli muuta maata korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sen myötä lyhyempi keskimääräinen elinikä. Projektin menetelmänä olivat interventiot, joiden avulla muutettiin esimerkiksi sairaalapotilaiden ruokailutottumuksia.
Projektin tunnetuin johtaja oli lääketieteen tohtori Pekka Puska, joka palkattiin projektin johtajaksi vuonna 1977. Projektin koordinoiva keskus oli aluksi Kuopion korkeakoulussa ja vuodesta 1980 lähtien Kansanterveyslaitoksessa Helsingissä.
Sydänkuolemat vähenivät radikaalisti Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Karjala-projektin vetäjät pitivät sitä osoituksena projektin tuottamista terveysvaikutuksista. Esimerkiksi Pekka Puska arvioi vuonna 2024, että pohjoiskarjalaisten miesten sydänkuolleisuuden väheneminen 80 prosenttia sekä suomalaisten elinajanodotteen nousu kymmenellä vuodella vuosina 1971-1920 johtuisivat Pohjois-Karjala-projektista ja etenkin siihen liittyneestä tyydyttyneiden rasvojen käytön vähenemisestä ja väestön kolesterolitasojen laskusta[3].
Pohjois-karjalaisten miesten sydänkuolleisuuden laskun syistä on kuitenkin esitetty myös toisenlaisia arvioita[1]. Niiden mukaan yleinen elinolojen koheneminen ja hoitojen paraneminen olisivat olleet pääsyynä kuolleisuuden laskuun intervention sijaan, varsinkin jos otetaan huomioon vertailuryhmän ja interventioryhmän välinen kehitys. Projektin alussa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa. Keskivaiheessa kuolleisuus laski enää hitaammin, ja lopussa ero muuhun maahan tasoittui.[1] Pitkän aikavälin lasku oli samansuuruinen sekä Pohjois-Karjalassa että Suomen muilla alueilla[4].
Esille on nostettu myös se, että tutkimusohjelman muiden maiden osahankkeiden tulokset olivat ristiriitaisia[1].
Projektin alkuvaiheessa jäi epäselväksi, missä määrin ja mitkä eri tekijöihin kohdistetuista toimista olivat olleet sydänterveyden kohenemisen taustalla[5]. Pohjois-Karjala-projektin viimeiseksi jääneessä vuonna 1997 julkaistussa laajassa SETTI-tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että siirtyminen voista margariiniin oli päin vastoin lisännyt sydänkuolleisuutta. (Pohjois-Karjala-projektissa oltiin kehotettu ihmisiä vaihtamaan voi margariiniin, koska ajateltiin, että voin sisältämät tyydyttyneen rasvat ja sen kolesterolia kohottava vaikutus lisäisivät sydänsairauden riskiä.[6][7]
Pohjois-Karjala-projektin terveysseurantaa jatkettiin muun muassa MONICA-projektilla.[8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Ebrahim, Shah & Smith, George Davey: Letter to the Editor: Editors' Response—exporting failure. International Journal of Epidemiology, 2001, 30. vsk, nro 6. International Epidemiological Association. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Terveyden avaimet yle.fi. Viitattu 4.10.2022.
- ↑ Kansanterveys | Nuoret suomalaismiehet kuolivat kuin liukuhihnalta syötyään ”vahvaa ruokaa” – Sitten yksi mies teki ihmeen, jota ihaillaan nyt ympäri maailman Helsingin Sanomat. 24.4.2024. Viitattu 30.4.2024.
- ↑ Hanna Leivonniemi: Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Good and Bad Cholesterol. South African Medical Journal, 5.4.1980, 57. vsk, nro 14, s. 518. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 6.9.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Rasvainen kupla: käsikirjoitus yle.fi. 20.9.2010. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Hanna Leivonniemi: Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Kuulasmaa, Kari: MONICA-projekti loi perustan sydän- ja verisuonitautien seurannalle 12.3.2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 6.9.2009.