Plutoniumtrikloridi
Plutoniumtrikloridi eli plutonium(III)kloridi (molekyylikaava PuCl3) on plutoniumin kloridi. Se muodostaa emeraldin värisiä vihreitä kiteitä.[1] Plutoniumtrikloridia voidaan valmistaa plutoniumdioksidin reaktiolla 500 °C lämpötilassa voimakkaasti klooraavan reagenssin kuten fosgeenin tai hiilitetrakloridin kanssa, tai suoraan metallisen plutoniumin reagoidessa kloorin kanssa 450 °C lämpötilassa.[2][3](s. 1093) Se on ainoa kiinteässä olomuodossa stabiili plutoniumin kloridi ja eräs ensimmäisenä tutkituista plutoniumin yhdisteistä alkuaineen löytämisen jälkeen.[3](s. 1092) Yhdiste on erittäin hygroskooppista, mistä johtuen sen käsittely on hankalaa etenkin suurina määrinä.[3](s. 864) Sille tunnetaan kidevedelliset mono-, tri- ja heksahydraatit.[2]
| Plutoniumtrikloridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Plutonium(III)kloridi |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | PuCl3 |
| Moolimassa | 350,322 g/mol |
| Ulkomuoto | Vihreä kiinteä aine |
| Sulamispiste | 767 °C (1 040 K)[1] |
| Kiehumispiste | 1 767 °C (2 040 K)[1] |
| Tiheys | 5,71 g/cm3[1] |
Plutoniumtrikloridin kiderakenne on prismaattinen ja trigonaalinen. Rakenne on samanlainen kuin uraanitrikloridilla UCl3. Pu3+ ionilla on naapurina yhdeksän Cl-ionia, kolme 291,9 pm ja kuusi 288,6 pm etäisyydellä.[4]
Plutoniummetallia voidaan valmistaa pelkistämällä plutoniumtrikloridia kalsiumilla:[3](s. 864)
- 2 PuCl3 + 3 Ca → 2 Pu + 3 CaCl2
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Plutonium: plutonium trichloride Webelements.com. Viitattu 7.3.2017. (englanniksi)
- ↑ a b D. E. Alburger, I. Perlman & J. O. Rasmussen et. al.: Kernreaktionen III / Nuclear Reactions III, s. 247. Volumes 8-42 of Handbuch der Physik Encyclopedia of Physics Kernphysik / Nuclear Physics. Springer Science & Business Media, 2012. ISBN 9783642458781. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.3.2017). (englanniksi)
- ↑ a b c d Clark, David L. et al.: ”luku 7”, Plutonium, s. 813–1264. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ John H. Burns, J. R. Peterson & J. N. Stevenson: "Crystallographic Studies of some Transuranic Trihalides: 239PuCl3, 244CmBr3, 249BkBr3 and 249CfBr3", Journal of Inorganic and Nuclear Chemistry, 1975, 37 (3), 743–749; doi:10.1016/0022-1902(75)80532-X.