Pirjo Nuutila

suomalainen tutkija, Turun yliopiston (PET-keskuksen) aineenvaihduntatutkimuksen professori, TYKS:n endokrinologian ylilääkäri

Pirjo Riitta Nuutila (s. 19. kesäkuuta 1959 Mouhijärvi) on suomalainen lääkäri (LT) ja Turussa yliopistoyhteisön ja keskussairaalan yhteydessä toimivan valtakunnallisen PET-keskuksen aineenvaihduntatutkimuksen professori.[1][2][3][4] Sivutoimisesti hän on Turun yliopistollisen keskussairaalan endokrinologian ylilääkäri.[5] Turussa sijaitsevat PET-kuvantamislaitteet antavat tietoa kudosten toiminnasta, elimistön aineenvaihdunnasta ja lääkeaineiden käyttäytymisestä kudoksissa. Tämä mahdollistaa ratkaisujen löytämistä muun muassa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon sekä tyypin 1 diabeteksen tutkimiseen.[6]

Pirjo Nuutila
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1959 (ikä 64)
Mouhijärvi
Kansalaisuus Suomi
Ammatti aineenvaihduntatutkimuksen professori (kliininen lääketiede) ja endokrinologian ylilääkäri
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto (LL 1984, LT 1992)
Instituutti Turun yliopisto ja TYKS
Tutkimusalue aineenvaihdunta- ja diabetestutkimus positroniemissiotomografiaa apuna käyttäen
Palkinnot SVR R I (2009), Suomalaisen tiedeakatemian jäsen (2019–)
Aiheesta muualla
Pirjo Nuutila. Professor,
Dept. of Clin. Med. (Turun yliopisto)

Nuutila tuli ylioppilaaksi Vammalan lukiosta vuonna 1978. Hän valmistui Turun yliopistosta lääkäriksi (LL 1984) ja lääketieteen tohtoriksi (1992).[1][2] Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa (1992) oli otsikoitu Thyrotropin and thyroid hormones in evaluating thyroid function : with special reference to a decision support system.[7] Sisätautien erikoislääkäri (Turun yliopisto, 1992) ja endokrinologian erikoislääkäri (Helsingin yliopisto, 1999), diabeteksen hoidon erityispätevyys (1996).[2] Ennen professuuriaan hän oli ollut Turun yliopiston kokeellisen sisätautiopin dosentti (1994–1998) ja sisätautiopin dosentti (1998–2005).[1][2]

Työurallaan Nuutila toimi sisätautiklinikan apulaislääkärinä (TYKS, 1986–1990), Turun yliopiston kliinisen laitoksen tutkimusassistenttina (1990), sisätautien klinikan erikoislääkärin sijainen (1992–1993), Suomen Akatemian nuorempana tutkijana (1993–1994, 1997–1998), endokrinologian apulaislääkärinä (HYKS 1994–1996) ja sisätautien apulaisopettajana (TY 1996–1998).[1][2] Hän oli Turun yliopiston PET-keskuksessa työskentelevä professori vuodesta 1998 lähtien. Ensin Nuutila oli aineenvaihduntatutkimuksen määräaikainen professori (1998–2004) ja sitten sisätautiopin professori (2005-2010).[1][2] Vuodesta 2010 hän on ollut aineenvaihduntatutkimuksen professori. Nuutila oli myös Turun yliopiston vararehtori (2010–2012).[2]

Tutkimustyössään Nuutila on keskittynyt aineenvaihdunta-, diabetes- ja endrokrinologiatutkimukseen positroniemissiotomografiaa apuna käyttäen.[1][2]

Nuutilan tieteellinen tuotanto käsitti jo vuonna 2007 noin 180 tieteellistä alkuperäisjulkaisua diabeteksesta, insuliiniresistenssistä ja endokrinologisista sairauksista.[1] Sittemmin tutkimusartikkeleita on kertynyt runsaasti lisää. Osa tutkimuksista on julkaistu tieteen arvostetuimmissa julkaisusarjoissa.[8][9][10] Nuutilan haastatteluja ja kirjoituksia tavataan myös suuremman yleisön seuraamissa joukkoviestimissä.[11][12][13][14]

Hänelle on myönnetty useita palkintoja, esimerkiksi skandinaavisen diabetes-tutkimusyhdistyksen Knud Lundbæk -palkinto (2010; arvoltaan 20 000 NOK).[2][15] Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarin arvon Nuutila sai vuonna 2009.[2] Suomalaisen tiedeakatemian jäsen hän on ollut vuodesta 2019.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 13 maaliskuuta 2021), s. 498 
  2. a b c d e f g h i j Suomen lääkärit 2012 Finlands läkare, s. 885. teoksen 21. editio. Helsinki: Suomen lääkäriliitto, 2012. ISSN 2323-9492. (suomeksi)
  3. a b Suomalaisen Tiedeakatemian kotimaiset jäsenet 27.1.2021. Suomalainen Tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 13.3.2021.
  4. Pirjo Nuutila. Professor, MD, PhD Turun yliopiston yliopiston Converis-tutkimusportaali, utu.fi. Viitattu 13.3.2021.
  5. Pirjo Nuutila orcid.org. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  6. Arkistoitu kopioKiinamyllynmäellä tehdään maailmanluokan diabetestutkimusta diabetestutkimus.fi. Arkistoitu 8.11.2020. Viitattu 13.3.2021.
  7. Pirjo Nuutila: Thyrotropin and thyroid hormones in evaluating thyroid function : with special reference to a decision support system (ISBN 951-880-809-0; PhD thesis/ Univ. of Turku; julkaistu sarjassa Turun yliopiston julkaisuja, Sarja D, Medica-odontologica, ISSN 0355-9483; 97) 1992. Turun yliopisto (teostiedot via Finna). Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  8. Kirsi A. Virtanen, Martin E. Lidell, Janne Orava, Mikael Heglind, Rickard Westergren, Tarja Niemi, Markku Taittonen, Jukka Laine, Nina-Johanna Savisto, Sven Enerbäck, and Pirjo Nuutila: Functional Brown Adipose Tissue in Healthy Adults (DOI: 10.1056/NEJMoa0808949) N Engl J Med 2009; 360:1518-1525. 9.4.2009. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  9. Jun Wu, Pontus Boström, Lauren M. Sparks, Li Ye, Jang Hyun Choi, An-Hoa Giang, Melin Khandekar, Kirsi A. Virtanen, Pirjo Nuutila, Gert Schaart, Kexin Huang, Hua Tu, Wouter D. van Marken Lichtenbelt, Joris Hoeks, Sven Enerbäck, Patrick Schrauwen, Bruce M. Spiegelman: Beige Adipocytes Are a Distinct Type of Thermogenic Fat Cell in Mouse and Human Cell, 150 (2): 366-376. 20.7.2012. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  10. Martin E. Lidell, Matthias J. Betz, Olof Dahlqvist Leinhard, Mikael Heglind, Louise Elander, Marc Slawik, Thomas Mussack, Daniel Nilsson, Thobias Romu, Pirjo Nuutila, Kirsi A. Virtanen, Felix Beuschlein, Anders Persson, Magnus Borga & Sven Enerbäck: Evidence for two types of brown adipose tissue in humans Nature Medicine (2013), 19: 631–634. 21.4.2013. Viitattu 13.3.2021. (englanniksi)
  11. Paljonko aivot kuluttavat energiaa? Tiede 5/2014, tiede.fi. 13.5.2014. Viitattu 13.3.2021.
  12. Katri Kallionpää: Suomalaistutkijat löysivät uuden yhteyden ruuan ja aineenvaihduntaa edistävän ruskean rasvan välillä Helsingin Sanomat, hs.fi. 19.11.2018. Viitattu 13.3.2021.
  13. Petra Sneck: Suomalaistutkimus: Lihominen voi aiheuttaa häiriön aivoihin – ”Ero on merkittävä ja kiistaton” Iltalehti, iltalehti.fi. 21.11.2018. Viitattu 13.3.2021.
  14. Nelli Lapintie: Suomalaistutkimus: Lihominen voi aiheuttaa häiriön aivoihin – ”Ero on merkittävä ja kiistaton” Ilta-Sanomat, is.fi. 22.2.2019. Viitattu 13.3.2021.
  15. The Knud Lundbæk Award Scandinavian Society for the Study of Diabetes (SSSD), scandinaviandiabetes.org. Viitattu 13.3.2021.

Aiheesta muualla muokkaa