Pikkuruskotiira
Pikkuruskotiira (Anous tenuirostris) on trooppisten merten tiira.
| Pikkuruskotiira | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Lokit Laridae |
| Alaheimo: | Tiirat Sterninae |
| Suku: | Ruskotiirat Anous |
| Laji: | tenuirostris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anous tenuirostris |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Linnun pituus on 29–34 cm ja siipien kärkiväli 57–64 cm. Pikkuruskotiira on kooltaan hieman kalatiiraa pienempi. Sen höyhenpuku on muuten tummanruskea mutta pää on vaalea, ja se muistuttaa suuresti isokokoisempaa ruskotiiraa. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Esiintyminen muokkaa
Pikkuruskotiirat pesivät Intian valtameren trooppisissa ja subtrooppisissa saarissa Australian ja Afrikan välillä. Lajin populaation koko on noin 1 200 000 yksilöä ja elinympäristön ala 4 900 neliökilometriä. Coenraad Jacob Temminck kuvaili lajin holotyypin Seychelleiltä. Alalaji melanops pesii Länsi-Australian Houtman Abrolhos Islandilla[2].
Elinympäristö muokkaa
Pikkuruskotiirat elävät lisääntymisaikana valtamerten luodoilla ja koralliriutoilla, muina aikoina sisävesillä ja koralliriuttojen laguuneissa pieninä, muutaman kymmenen yksilön suuruisina parvina, usein yhdessä ruskotiirojen kanssa.
Lisääntyminen muokkaa
Pikkuruskotiirat pesivät suurissa kymmenien tuhansien lintujen yhdyskunnissa, joissa pesien väliä on puolesta viiteen metriin. Pesä rakennetaan merilevistä ja tuoreista ruohoista, ja se sijaitsee usein mangroven vaakasuoralla oksalla tai pensaassa.
Ravinto muokkaa
Pikkuruskotiirat syövät pääasiassa kaloja ja pieniä selkärangattomia, kuten kalmareita, joita petokalat ajavat veden pinnalle.
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Anous tenuirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.6.2014. (englanniksi)
- ↑ IBC (englanniksi)