Pikkujamssipapu
Pikkujamssipapu (Pachyrhizus erosus)[2] on kasvilaji jamssipapujen suvussa hernekasvien heimossa. Laji on alun perin kotoisin trooppisesta Amerikasta. Kasvin juurimukuloita käytetään nykyisin vihanneksena monilla trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.
| Pikkujamssipapu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Jamssipavut Pachyrhizus |
| Laji: | erosus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kuvaus muokkaa
Pikkujamssipapu on ruohovartinen köynnös. Kasvi muodostaa juuren tyveen juurimukuloita, jotka ovat 10–20 senttimetriä halkaisijaltaan. Lehdet ovat kolmilehdykkäisiä, lehdykät ovat muodoltaan puikeita tai vinoneliömäisiä. Terttukukinnot ovat 15–30 senttimetriä pitkiä ja kasvavat lehtihangoissa. Kukan 9–11 millimetriä pitkä verhiö on kellomainen. Perhosmainen teriö on väritykseltään vaaleanpunainen tai violetti. Sekä teriön purje että köli ovat yleensä 15–20 millimetriä pitkiä. Hedelmä on 7,5–13 senttimetrin pituinen pitkäkarvainen palko. Kukinta on yleensä elokuussa, ja palot kypsyvät marraskuussa.[1]
Levinneisyys muokkaa
Pikkujamssipapu kasvaa luontaisena trooppisessa Väli- ja Etelä-Amerikassa. Sitä viljellään nykyään laajalti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.[1]
Käyttö muokkaa
Pikkujamssipavun juurimukuloita käytetään vihanneksena. Kuoritut mukulat voidaan tarjoilla sekä raakana että monin tavoin kypsennettynä.[1][3]
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d Pachyrhizus erosus Flora of China. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkielinen nimi) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 18.8.2012.
- ↑ JICAMA Plants and Civilization. UCLA. Arkistoitu 9.8.2007. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)