Pikaluistelu talviolympialaisissa 1932

Talviolympialaisissa 1932 Yhdysvaltain Lake Placidissa kilpailtiin miesten pikaluistelussa neljällä eri matkalla. Naisten luistelu oli näytöslajina.

Pikaluistelu
Pikaluistelu

Ensimmäisen ja ainoan kerran olympialaisten historiassa kilpailut käytiin nykyistä kaukalopikaluistelua muistuttavalla yhteislähdöllä. Tämä antoi amerikkalaisluistelijoille selkeän etulyöntiaseman, sillä eurooppalaisluistelijat eivät koskaan olleet moisella tyylillä luistelleet. Eurooppalaisluistelijoille menikin vain kaksi mitalia yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten kahmiessa loput. Ennakkosuosikki Clas Thunberg jättäytyi kokonaan pois kilpailuista.[1]

Mitalistit muokkaa

Matka Kultaa Hopeaa Pronssia
500 m   Jack Shea   Bernt Evensen   Alexander Hurd
1 500 m   Jack Shea   Alexander Hurd   William Logan
5 000 m   Irving Jaffee   Edward Murphy   William Logan
10 000 m   Irving Jaffee   Ivar Ballangrud   Frank Stack

Osallistujat muokkaa

Yhteensä 31 miespikaluistelijaa kuudesta maasta kilpaili Lake Placidin pikaluistelussa. Kahdeksan luistelijaa kilpaili kaikilla neljällä matkalla.

Lake Placidin talviolympialaisten pikaluistelijoista nuorin oli 18 vuoden ja 221 päivän ikäisenä kilpaillut kanadalainen Herbert Flack, ja vanhin oli Japania 29 vuoden ja 58 päivän ikäisenä edustanut Tomejo Uruma.


Tulokset muokkaa

500 m muokkaa

Sija Maa Urheilija Aika
    Jack Shea 43,4
    Bernt Evensen -
    Alexander Hurd -
4.   Frank Stack -
5.   William Logan -
6.   John Farrell -



1 500 m muokkaa

Sija Maa Urheilija Aika
    Jack Shea 2.57,5
    Alexander Hurd -
    William Logan -
4.   Frank Stack -
5.   Raymond Murray -
6.   Herbert Taylor -



5 000 m muokkaa

Sija Maa Urheilija Aika
    Irving Jaffee 9.40,8
    Edward Murphy -
    William Logan -
4.   Herbert Taylor -
5.   Ivar Ballangrud -
6.   Bernt Evensen -
7.   Frank Stack -
8.   Harry Smyth -



10 000 m muokkaa

Sija Maa Urheilija Aika
    Irving Jaffee 19.13,6
    Ivar Ballangrud -
    Frank Stack -
4.   Edwin Wedge -
5.   Valentine Bialas -
6.   Bernt Evensen -
7.   Alexander Hurd -
8.   Edward Schroeder -



Mitalitaulukko muokkaa

Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1.   Yhdysvallat 4 1 0 5
2.   Norja 0 2 0 2
3.   Kanada 0 1 4 5

Naiset (näytöslaji) muokkaa

Naisten pikaluistelu oli Lake Placidissa ensimmäistä kertaa olympiakisojen ohjelmassa, tosin näytöslajina. Naiset kilpailivat 8.–10. helmikuuta 500, 1 000 ja 1 500 metrin matkoilla. Kilpailut käytiin miesten pikaluistelun tapaan yhteislähtöinä. Kilpailijoita oli kymmenen, joista viisi Yhdysvalloista ja viisi Kanadasta. Kilpailupaikka oli aikaisemmin miesten pikaluistelussa käytetty 400 metrin rata olympiastadionilla.[2]

Jokaisella kolmella matkalla käytiin aluksi kaksi alkuerää, joiden kolme parasta selvisivät loppukilpailuun. Vaikka mukana oli vain kahden maan edustajia, tuli kilpailuista kovatasoisia voittoaikojen painuessa virallisten maailmanennätysten tuntumaan ja alle. Yhteislähtömuotoisena käytyjen kilpailujen ajat eivät kuitenkaan kelvanneet viralliseksi ennätyksiksi.[3] Viralliset maailmanennätykset olivat Lake Placidin olympiakisojen aikaan seuraavat:[4]

Matka Aika Urheilija Ennätys syntyi
500 m 58,7   Liselotte Landbeck   Davos 9. tammikuuta 1932
1 000 m 2.03,4   Zofja Nehringówa   Engelberg 17. tammikuuta 1932
1 500 m 3.10,4   Zofja Nehringówa   Davos 10. tammikuuta 1932

Yhdysvaltalaiset naisluistelijat saavuttivat kolmella matkalla kaksi ensimmäistä, yhden toisen ja kaikki kolme kolmatta sijaa. Kanadalaiset voittivat yhden matkan ja sijoittuivat kahdesti toisiksi. Kahdesti kolmen parhaan joukkoon ylsivät yhdysvaltalaiset Elizabeth Dubois ja Kit Klein sekä kanadalainen Jean Wilson, jotka kaikki myös voittivat yhden matkan.

Palkintosijat muokkaa

Matka 1. sija 2. sija 3. sija
500 m   Jean Wilson   Elizabeth Dubois   Kit Klein
1 000 m   Elizabeth Dubois   Hattie Donaldson   Dorothy Franey
1 500 m   Kit Klein   Jean Wilson   Helen Bina

Tulokset muokkaa

500 m muokkaa

Sija Maa Urheilija Aika
1.   Jean Wilson 58,0
2.   Elizabeth Dubois -
3.   Kit Klein -
4.   Lela Brooks-Potter -
5.   Elsie Muller-McLave -
6.   Helen Bina -

Päivämäärä: maanantai 8. helmikuuta
Ensimmäisestä 500 metrin alkuerästä loppukilpailuun etenivät Lela Brooks-Potter (voittoaika 62,4), Elsie Muller-McLave ja Helen Bina. Kanadan Hattie ja Donaldson karsiutuivat. Toisessa alkuerässä Jean Wilson (60,4), Kit Klein ja Elizabeth Dubois selvittivät tiensä loppukilpailuun yhdysvaltalaisen Franeyn ja kanadalaisen Hurdin karsiutuessa.

Loppukilpailussa nopein oli ajan 58,0 luistellut Kanadan Jean Wilson. Hänen jälkeensä maalin tulivat toisena ja kolmantena yhdysvaltalaiset Elizabeth Dubois ja Kit Klein.[5]

1 000 m muokkaa

Sija Maa Urheilija Aika
1.   Elizabeth Dubois 2.04,0
2.   Hattie Donaldson -
3.   Dorothy Franey -
4.   Lela Brooks-Potter -
5.   Geraldine Mackie -
6.   Jean Wilson -

Päivämäärä: tiistai 9. helmikuuta
Alkueristä ensimmäisessä Brooks-Potter vei voiton ajalla 2.01,2. Loppukilpailuun hänen jälkeensä luistelivat kanadalaiset Geraldine Mackie ja Hattie Donaldson. Neljänneksi sijoittui Yhdysvaltain Bina, ja saman maan Muller-McLave keskeytti. Toisessa alkuerässä Kanadan Wilson oli nopein ajalla 2.06,0. Muut loppukilpailuun selviytyneet olivat yhdysvaltalaiset Dubois ja Dorothy Franey. Kanadan Hurd ja Yhdysvaltain Klein keskeyttivät.

Yhdysvaltalaisista Dubois voitti loppukilpailun ajalla 2.04,0, ja Franey luisteli kolmanneksi. Toiseksi luisteli Kanadan Donaldson.[5]

1 500 m muokkaa

Sija Maa Urheilija Aika
1.   Kit Klein 3.00,6
2.   Jean Wilson -
3.   Helen Bina -
4.   Geraldine Mackie -
5.   Dorothy Franey -
6.   Lela Brooks-Potter -

Päivämäärä: keskiviikko 10. helmikuuta
1 500 metrin ensimmäiseen alkuerän ajalla 2.54,0 voittanut Brooks-Potter eteni loppukilpailuun seuranaan Yhdysvaltain Bina ja Kanadan Mackie. Yhdysvaltain Muller-McLave ja Kanadan Donaldson karsiutuivat loppukilpailusta. Toisessa alkuerässä Yhdysvaltain Dubois ja Kanadan Hurd karsiutuivat kanadalaisen Wilsonin viedessä voiton ajalla 2.54,2. Wilsonin kanssa loppukilpailuun etenivät yhdysvaltalaiset Klein ja Franey.

Loppukilpailun voittoaika 3.00,6 oli selvästi alkueriä heikompi. Voittoon luisteli Yhdysvaltain Klein ennen Kanadan Wilsonia. Yhdysvaltain Bina sijoittui kolmanneksi.[5]


Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa