Huittipenkoja
Huittipenkoja (Psophodes olivaceus) eli aiemmalta nimeltään piiskatimali[2] on Australiassa tavattava laulupenkojien heimoon kuuluva varpuslintu.
| Huittipenkoja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Laulupenkojat Psophodidae |
| Suku: | Laulupenkojat Psophodes |
| Laji: | olivaceus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Psophodes olivaceus |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kooltaan huittipenkoja on noin 26–30 cm. Huittipenkojan selkä, siivet ja pitkä pyrstö ovat väriltään oliivinvihreät. Pää ja kaula ovat mustat ja pään sivuilla on suurikokoiset valkeat laikut. Päälaella on musta töyhtö. Vatsa on linnulla musta. Sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään.Nuoret linnut ovat väriltään aikuisia vaaleampia. Harvinaisempi mustakurkkupenkoja (Psophodes nigrogularis) muistuttaa huittipenkojaa, mutta on pienikokoisempi ja töyhtö on väriltään oliivinvihreä. [3]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Huittipenkojaa tavataan Itä-Australian rannikolla pohjoisesta Queenslandista Victorian osavaltioon. Lajin elinympäristöä ovat kosteat sademetsät eukalyptusmetsät ja pensaikot lähellä vesialueita. Usein laji piisleskelee tiheän kasvillisuuden suojissa.[3]
Elintavat muokkaa
Huittipenkojien laulu on helposti tunnistettava. Koiraan kutsu on pitkä piiskansivallusta muistuttava ääni, johon naaras vastaa. Huittipenkojan pesimäkausi sijoittuu heinäkuusta joulukuulle. Pesimökaudella samalla parilla voi olla kaksi pesuetta. Kuppimainen pesä rakennetaan puuhun risuista kaarnan paloista ja heinistä. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa, joita vai se hautoo. Koiras osallistuu poikasten ruokintaa. Haudonta kestää noin 18 päivää ja poikaset poistuvat pesästään vajaan kahden viikon kuluttua kuoriutumisestaan.[3] ¨
Huittipenkojan ravinto koostuu pääasiassa hyönteisistä ja muista selkärangattomista, joita se etsii maasta. Linnut ruokailevat yksin, pareitain tai pienissä ryhmissä. [3]
Lähteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Psophodes olivaceus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 21.11.2023.
- ↑ a b c d Eastern Whipbird Birds in Backyards. Australian museum. Viitattu 18.5.2009. (englanniksi)