Piipot
vihviläkasvisuku
Piipot (Luzula) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Piipot ovat monivuotisia ja yleensä mätästäviä. Niiden lehtitupet ovat umpinaisia ja lehtituppien suut ovat karvaisia, kun taas vihvilöiden lehtitupet ovat avoimia ja kalvolaitaisia.[1]
| Piipot | |
|---|---|
 Nurmipiippo (Luzula multiflora) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Kladi: | Commelinids |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Vihviläkasvit Juncaceae |
| Suku: |
Piipot Luzula DC. |
| Katso myös | |
Suomessa esiintyy 13 piippolajia, joista nurmipiippo (Luzula multiflora) jaetaan kahteen alalajiin.[2] Suomen yleisimmät piippolajit ovat kevätpiippo, nurmipiippo, kalvaspiippo ja sykeröpiippo.[3]
Piippolajeja muokkaa
Suomessa esiintyvät piippolajit muokkaa
- kaaripiipporyhmä (Luzula arcuata -ryhmä)
- kaaripiippo (Luzula arcuata, syn. Lucula arcuata subsp. arcuata)
- tankipiippo eli tankeapiippo (Luzula confusa, syn. Luzula arcuata subsp. confusa)
- ketopiippo (Luzula campestris)
- mäkipiippo eli mäkinurmipiippo (Luzula divulgata, syn. Luzula multiflora subsp. divulgata)
- valkopiippo (Luzula luzuloides)
- nurmipiippo (Luzula multiflora)
- pohjannurmipiippo eli pohjanpiippo (Luzula multiflora subsp. frigida)
- etelännurmipiippo (Luzula multiflora subsp. multiflora)
- hopeapiippo (Luzula nivea) (satunnainen uustulokas)
- kalvaspiippo (Luzula pallescens, aikaisemmin Luzula pallidula)
- röyhypiippo (Luzula parviflora)
- kevätpiippo (Luzula pilosa)
- tähkäpiippo (Luzula spicata)
- sykeröpiippo (Luzula sudetica)
- tunturipiippo (Luzula wahlenbergii)
Muualla kasvavia piippolajeja muokkaa
- Luzula alopecurus – töpöpiippo
- Luzula alpinopilosa – kastanjapiippo
- Luzula canariensis – kanarianpiippo
- Luzula congesta – nummipiippo
- Luzula elegans – vaskipiipponen (aiempi nimi Ebingeria elegans piipposten Ebingeria suvussa)
- Luzula forsteri – toukopiippo
- Luzula lutea – keltapiippo
- Luzula luzuloides subsp. rubella – vaskivalkopiippo
- Luzula nivalis – lumipiippo (syn. Luzula arctica)
- Luzula purpureosplendens – purppurapiippo
- Luzula seubertii – madeiranpiippo
- Luzula sylvatica – isopiippo eli metsäpiippo
- Luzula ulophylla – villapiippo
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (Toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8166-0.
- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Piipot Luzula (Suomen putkilokasvien luettelon (2019) piippolajit & myöhemmät päivitykset (hopeapiipon lisäys 2020, Lutukka 36:1 s. 35).) laji.fi. 2023. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Kasviatlas 2022: Piipot (Luzula) Kasviatlas. 2023. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Luzula – piipot (Lajien aiemmat nimet mainittu tässä lähteessä.) Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 29.12.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Funet: Piipot (Luzula)
- ITIS: Luzula (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Luzula (englanniksi)
- Flora of China: Luzula (englanniksi)