Piikkiankeriaat
Piikkiankeriaat (Notacanthidae) on piikkiankeriaskaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit ovat syvänveden kaloja, joita tavataan kaikista valtameristä.
| Piikkiankeriaat | |
|---|---|
 Isopiikkiankerias (Notacanthus sexspinis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Piikkiankeriaskalat Notacanthiformes |
| Heimo: |
Piikkiankeriaat Notacanthidae Rafinesque, 1815 |
| Katso myös | |
Lajit ja anatomia muokkaa
Varhaisimmat piikkiankeriaisiin kuuluvat fossiilit on ajoitetu myöhäiselle liitukaudelle. Nykyään heimoon kuuluu noin 10 lajia. Lajeja ovat muun muassa piikkiankerias (Notacanthus chemnitzii), isopiikkiankerias (Notacanthus sexspinis), nuija-ankerias (Lipogenys gillii) ja atlantinpiikkiankerias (Polyacanthonotus africanus). Piikkiankeriaat kasvavat korkeintaan 40–50 cm pitkiksi ja koiraat ovat usein naaraita pienempiä. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkiä ja pyrstö on pitkä ja päätä kohden kapeneva. Peräevä on pitkä ja selkäevä koostuu erillistä piikeistä kaikilla muilla paitsi nuija-ankeriaalla. Lajien suomut ovat melko pienet ja väriltään ruskeat tai harmaat. Suu on pienehkä ja hampaita ei ole tai ne ovat pieniä. Piikkiankeriailla on liskoankeriaiden, naiskalojen, ankeriaiden ja tarponikalojen kaltainen toukkavaihe.[1][2][3][4]
Levinneisyys ja elintavat muokkaa
Piikkiakeriaslajeja tavataan Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta. Ne elävät syvissä vesissä tyypillisesti 125–3 570 metrin syvyydellä merenpinnasta. Kalojen ravinto koostuu pohjaeläimistä kuten monisukamadoista, pienistä äyriäisistä ja sammaleläimiä. Pikkiankeriaislajien kannasta naaraita on huomattavasti enemmän kuin koiraita.[1][2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Family Notacanthidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 13.7.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 113. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.07.2011). (englanniksi)
- ↑ a b Family Notacanthidae (PDF) FAO. Viitattu 13.07.2011. (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 16. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.