Pihtiputaan työväentalo
Pihtiputaan työväentalo Pihtiputaan kunnan keskustassa osoitteessa Rantaharjuntie 3. Talon omistaa Pihtiputaan kirkonkylän työväenyhdistys. Talo edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä ja se on rakennushistoriallisesti arvokas.[1] Työväentaloa vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin.[2]
| Pihtiputaan työväentalo | |
|---|---|
 Pihtiputaan työväentalo vuonna 1952. |
|
| Osoite | Rantaharjuntie 2/Keskustie 11 |
| Sijainti | Pihtipudas |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1932 (1. talo 1907) |
| Rakennuttaja | Pihtiputaan kk:n Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Pihtiputaan kk:n Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosluku | 1,5 ja 2 |
 |
|
Historia
muokkaaPihtiputaan kk:n työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905 Turpeelassa. Vuonna 1907 ostettiin Nokkalan pytinki toimitilaksi.[1] Sisällissodan aikana vuonna 1918 talolla ei ole ollut toimintaa. Ovet ovat olleet sinetöidyt ja laudat ikkunoissa.[1] Vuonna 1927 taloa laajennettiin rakentamalla näyttämö toiseen päähän ja sisäänkäynti tien puolelle. Talo kuitenkin paloi vuonna 1930 lasten tulitikkuleikkien seurauksena, ja samalla paloi vieressä ollut Nokkalan talo.[1]
Uuden talon rakentamista varten ostettiin hirsiä Jussi Kankaalta, ja ne sirkkelöitiin laudoiksi. Niskakosken veljeksille annettiin urakalla talon rakentaminen, mutta he tekivät vararikon ja rakennus jäi kesken. Talo valmistui lopulta vuonna 1932. Talon katolle valmistui 1950-luvulla elokuvakoppi. Vuonna 1977–1978 talo peruskorjattiin. Näyttämö ja sali uusittiin. Eteinen, keittiö ja sisä-wc:t ovat tekeillä, mutta rahoitusta uupuu. Kaikki työt on tehty talkoilla ja varat saatu lahjoituksina.[1]
Rakennus
muokkaaTalo on hirsirunkoinen. Se pystylaudoitettiin 1940-luvulla. Katteena on pelti. Salin sisäseinät vuorattiin kuitulevyllä vuonna 1956 samoin ravintolatila. Alkuperäinen uunilämmitys vaihdettiin öljylämmitykseen vuonna 1956. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, elokuvakonehuone, eteinen ja huoneen ja keittiön asunto. Lisärakennuksessa on kylmävarasto ja käymälät. Raimo Paananen on tehnyt taloon muutospiirustuksen vuonna 1977.[3]
Toimintaa työväentalolla
muokkaaTaloa vuokrataan, ja siellä järjestetään kokouksia, näyttämö- ja tanssitoimintaa, elokuvia, bingoa, perhejuhlia, jousiammuntaa ja eläkkeensaajien tilaisuuksia.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. Museovirasto, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pihtiputaan Työväentalo Yhdistystori. Arkistoitu 29.8.2022. Viitattu 29.8.2022.
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.