Pihlajavesi (järvi Keuruulla)
Pihlajavesi [2][1] on Keski-Suomessa Keuruulla Haapamäen pohjoispuolella entisen Pihlajaveden kunnan alueella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
| Pihlajavesi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Keuruu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pihlajaveden reitin valuma-alue (35.48) |
| Laskujoki | Karansalmi [1] |
| Järvinumero | 35.483.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 138,6 m [1] |
| Rantaviiva | 83,2663 km [2] |
| Pinta-ala | 20,7009 km² [2] |
| Tilavuus | 0,105426 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,09 m [2] |
| Suurin syvyys | 19,97 m [2] |
| Saaria | 57 [2] |
 Pihlajavesi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 2 070 hehtaaria eli 20,7 neliökilometriä. Se on 10,8 kilometriä pitkä ja 7,6 kilometriä leveä. Järvellä on samalla laajoja järvenselkiä ja toisaalta laajoja suojaisia lahtia. Vaajalahti on 5,8 kilometriä pitkä ja leveimmillään kilometrin leveä lahti. Sen vastapäätä sijaitsee pienempi Kurslahti, jota suojaa suuret saaret. Pohjoisrannasta työntyy järvelle Sällinniemi ja Varisniemi, joiden väliin jää Sällinlahti ja itäpuolelle pohjoiseen työntyvä 3,8 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä lahtimainen järvenosa. Siellä järvenselkää rikkoo eräät harjumaiset niemet ja niiden suojissa sijaitsevat lahdet. Selvimmät niemet ovat Ilmoniemi, Mustaniemi ja Sääksniemi ja lahtina voidaan nimetä Kelkkalahti, Vuorilahti ja Sammakkolahti. Pohjoispäässä sijaitsee vielä Kotalahti. Järven kaakkoispäässä on lahtimainen järvenosa, jonne laskee Liesjärven kautta tuleva Pihlajaveden latvaosien vesireitti. Järven lounaiskulmassa on lyhyt Karansalmi, jonka takana on heti Pihlaislampi.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 57 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 30,5 hehtaaria, mikä on noin 1,45 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista viisi ovat yli hehtaarin suuruisia. Ne ovat Iso Korpisaari (5,7 ha), Vähä Korpisaari (4,8 ha), Selkissaari (5,0 ha), Pimeäsaari (5,2 ha) ja Lääkärisaari (1,0 ha). Loput 48 saarta ovat pienempiä, mutta yli aarin kokoisia ja viimeiset neljä luotoa ovat alle aarin kokoisia.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 105 miljoonaa kuutiometriä eli 0,105 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 5,1 metriä ja suurin syvyys on 20 metriä. Syvin kohta sijaitsee Vaajalahden rannassa Honkavuoren alla. Muuallakin on syvänteitä. Järven kaakkoispäässä Pimeäsaaren edustalla on monia yli 17 metriä syviä kohtia, joista saaren vieressä on 18,8 metriä syvä kohta. Itärannassa Paadenlahden edustalla on 18,1 metriä syvää. Vaajalahden eteläpäässä on vielä 17 metriä syvää.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 83,3 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 12,9 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta haja-asutuksen lomassa on peltomaita aivan rannassakin. Suurinta haja-asutus on kylissä ja peräkulmilla. Niitä ovat Pihlajaveden Pitkonkylä, Salmenkylä, Sällinkylä, Lienperä ja Sahankylä, jonka yhteydessä tulee mainita myös Pihlajaveden asema ja Pihlajaveden rautatieasema. Sen kautta kulkee Haapamäeltä Ähtäriin Haapamäki–Seinäjoki-rautatie. Järveä kiertävät yhdystiet 6215 ja 6007 sekä järven pohjoisrantoja kiertävät kylätiet. Niiltä tulevat tiet myös lähes 200 vapaa-ajan asunnolle.[2][1][3]
Vesistösuhteet muokkaa
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Pihlajaveden reitin valuma-alueella (35.48), jonka Pihlajaveden alueeseen (35.483) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 138,6 metriä mpy.[1][4]
Järvi sijaitsee Pihlajaveden vesireitin puolivälissä, joten se saa pääosan vedestään yläjuoksulta laskevista joista. Tällainen on Mämmijoki, joka on lyhyt Mämmijärven lasku-uoma, ja Kirkkokanava, joka laskee Mämmijärveen Köminjärvestä, sekä Maso, joka laskee edelliseen Martinjärvestä. Yläjuoksulla sijaitsee lopulta Liesjärvi, joka kerää latvavedet ja laskee ne alas. Varispuro, joka on Iso-Korpijärven valuma-alueen (35.488) laskuoja, laskee Sällinlahteen. Se on Ison Korpijärven ja Kiiskisen laskuoja.[4]
Pihlajaveden alueella on lähes 20 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Koipijärvi (25 ha), joka laskee Sahakylän läpi järven kaakkoispäähän. Sällinlahteen ja Kurslahteen laskee ojia, joiden latvoilla ovat esimerkiksi Pieni Korpijärvi (10 ha), Kaakkolampi (10 ha), Naarajärvi (20 ha), Kurslampi (3 ha) ja Pahalampi (2 ha). Lienjokea myöten laskevat Kelkkalahdessa Lapinlahteen esimerkiksi kaukaa tulevat Saarilampi (8 ha), Heinä-Valkeinen (8 ha), Heinälammi (7 ha), Verkkolampi (12 ha), Koukkulampi (4 ha), Seiloslampi (2 ha) ja Housulammi (3 ha). Aivan rannan tuntumassa on Sammakkolampi (2 ha).
Järven lasku-uoma on Pihlaislammesta alkava monia koskiosuuksia sisältävä joki, joka laskee Kuusijärveen. Sillä lienee monta nimeä, mutta Vääräkoski on hyvin käytetty. Joella on pudotusta 11 metriä. Vesireitti jatkaa Kuusijärven jälkeen vielä Hankajärveen, Luomuksen kautta Jyrkeejärveen, Vehmasjärven ja Kitusjärven kautta Vironjokeen, joka laskee Uurasjärveen ja Uurasselkään ja siitä Tarjanneveteen.[1][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Pihlajavesi, Keuruu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.9.2018.
- ↑ Pihlajavesi, Keuruu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ a b c Pihlajavesi (35.483.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 24.9.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Tutkimusraportti 160. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).