Pienoismalli
Pienoismalli on jostakin esineestä, rakennuksesta tai muusta kohteesta tehty, alkuperäistä huomattavasti pienempi kopio. Yleisiä ovat mm. kulkuneuvoaiheiset pienoismallit, samoin nuket, nukkekodit ja pienoishuoneet.
Pienoismallit teollisuudessa ja tutkimuksessa muokkaa
Pienoismalleja on käytetty paljon arkkitehtien suunnittelun apuna havainnollistamaan tulevan rakennuksen massoittelua ja sijoittumista ympäristöönsä. Toisen maailmansodan jälkeen yleistynyt tapa otettiin Suomessa käyttöön laajemmin 1970-luvulla[1]. Tällä alalla pienoismallien merkitys on vähentynyt, koska suunnitelmien havainnollistaminen onnistuu myös kolmiulotteisten tietokonemallien avulla. Pienoismalli voidaan rakentaa myös jostain menneisyyden rakennusryhmästä tai alueesta. Esimerkiksi Rooman Museo della Civiltà Romanassa on pienoismalli keisariajan Rooman kaupungista ja Lappeenrannassa on vuoden 1939 Viipurin pienoismalli.
Myös auto-, laiva- ja lentokonesuunnittelussa käytetään apuna pienoismalleja. Malleja voidaan käyttää esimerkiksi tuulitunneleissa, jotta saadaan selville lopullisen tuotteen ilmanvastus. Laivojen pienoismalleilla puolestaan voidaan testata aluksen käyttäytymistä erilaisissa purjehdusolosuhteissa. Esimerkiksi Suomessa oli 1980-luvulla Arktisen tekniikan laboratoriossa satojen neliömetrien vesiallas, jossa tutkittiin jäänmurtamista pienoismallilla. Sittemmin vastaavia fasiliteetteja on käytetty merenkulun henkilöstön koulutuksessa.
Monilla suurikokoisia tuotteita (lentokoneet, laivat, paperikoneet yms.) valmistavilla yrityksillä on edelleen tapana tilata pienoismalli valmistamistaan tuotteista joko omaan esittelykäyttöön tai liikelahjoiksi.[2] Julkisten rakennusten aulatiloihin saatetaan tilata talon pienoismalli kestävästä ja arvokkaasta materiaalista, kuten niin sanotusta arkkitehtipronssista[3] Pienoismallit ovat yleisiä näyttelyesineitä muun muassa merenkulusta ja rakennustaiteesta kertovissa museoissa.
Elokuvateollisuudessa käytetään usein pienoismalleja, kun jokin lavaste tulisi liian kalliiksi rakentaa oikeassa mittakaavassa. Tietokoneanimaatiot ovat ottamassa pienoismallien paikan elokuvateollisuudessa.
Pienoismallit harrastuksena muokkaa
Pienoismallien rakentaminen on suosittu harrastus. Yleisimpiä harrastajien pienoismalleja ovat erilaiset (sota)ajoneuvot, lentokoneet, junat ja laivat. Pientä rakennelmaa, joka kuvaa jotakin tapahtumaa jossakin, kuten esimerkiksi kirkonraunioissa aterioivia sotilaita, kutsutaan dioraamaksi. Pienoismalleja tekevät myös nukkekoti-, nukke- ja pienoishuone-harrastajat.
Yleisimmät mittakaavat muokkaa
Pienoismallit ovat aidon esikuvansa mukaisia mittakaavan antaman tarkkuuden puitteissa. Lentokone- ja helikopterimalleissa yleisin mittakaava on 1:72 ja toiseksi yleisin 1:48, jota käytetään myös amerikkalaisissa nukkekotiprojekteissa. Myös mittakaavoilla 1:144 (ns. nukkekodin nukkekoti) ja 1:32 on malleja, joista jälkimmäisissä olevien yksityiskohtien tarkkuus voi olla jo huippuluokkaa. 1:32-lentokoneet ovat kuitenkin usein yli puoli metriä pitkiä ja leveitä. 1:72 lienee suosituin yksityiskohtien ja mallin koon suhteen vuoksi.
Pienoisrautateissä yleisin mittakaava on 1:87 eli H0, jossa raideleveys on 16,5 mm. Myös N-mittakaava eli 1:160 on yleinen. On myös olemassa joitakin suurempia, ulkokäyttöön tarkoitettuja mittakaavoja, kuten II eli 1:22,5.
Siviiliajoneuvojen pienoismalleissa yleisin mittakaava on 1:24 ja sotilasajoneuvoissa 1:35. Sotilasajoneuvoja on kuitenkin yleisesti saatavilla myös mittakaavassa 1:72.
Myös isompia pienoismalleja valmistetaan kuten esimerkiksi muotinukkejen 1:6- ja Lundby-nukkekodista tuttu 1:18-mittakaavoihin. Nukkekotiharrastajien tavallisin mittakaava on 1:12, tosin Saksassa suositaan metristä 1:10-mittakaavaa.
Kulkuvälineet muokkaa
Pienoismallilentokoneet, -autot ja vastaavat kulkuvälineet ovat pääosin erilaisista muoveista, mutta myös muista materiaaleista valmistettuja rakennussarjoja, jotka kootaan ohjeiden mukaan. Niiden kokoamiseen käytetään usein liimaa ja pintakäsittelyyn maaleja ja siirtokuvia, jotka liuotetaan vedessä ennen kohteeseensa kiinnittämistä. Koottavien ajoneuvojen valmistajia ovat esimerkiksi Hasegawa, Revell, Airfix, Italeri, AMT, Tamiya, Heller, Eduard ja Dragon.
Miniatyyrifiguurit muokkaa
Miniatyyrifiguurit muistuttavat tina- tai muovisotilaita, mutta ovat näihin verrattuna laadultaan huomattavasti korkeatasoisempia ja yksityiskohtaisempia. Miniatyyrifiguuri esittää tavallisesti jonkin tietyn historiallisen aikakauden ja tietyn sotilasyksikön sotilasta. Suosituimpia aikakausia ovat Napoleonin sodat, toinen maailmansota ja Rooman valtakunta. Myös fantasiafiguureista on viime vuosina tullut suosittuja.
Figuurit myydään yleensä maalaamattomina, ja ne pitää koota eri osista. Figuurien maalaamiseen käytetään emali-, akryyli- tai öljyvärejä. Yleisimmät mittakaavat ovat 54mm, 75mm, 90mm ja 120mm. Figuurit on valmistettu joko muovista, metallista tai hartseista. Tunnetuimpia valmistajia ovat Andrea Miniatures, Citadel miniatures, Pegaso Models ja Verlinden Productions.
Nuket, nukkekodit ja pienoishuoneet muokkaa
Nuket ovat pienoismalleja ihmisistä ja niitä tehdään hyvin monessa mittakaavassa, ihmisen kokoisista millin mittaisiin. Nukeille tehdään paitsi vaatteita myös muita tarvikkeita ja koteja. Suomessa nukkekotien yleisimmät mittakaavat ovat harrastajien suosima 1:12 sekä etenkin lapsille ostetusta Lundby-nukkekodista tuttu 1:18 (joissakin lähteissä 1:16). Yhden huoneen kokonaisuuksia kutsutaan pienoishuoneiksi; harrastajien keskuudessa käytetään myös termiä Roombox. Suomesta löytyy paljon alan yhdistyksiä ja kerhoja, esim. Suomen Nukkeyhdistys ry ja Nukkekotiyhdistys ry, jotka järjestävät esimerkiksi koulutuksia, näyttelyitä ja markkinoita. Suomalaiset sivustot ja alan tapahtumat on kerätty kattavasti vuonna 2006 perustettuun Nukkekotiwikiin, joka on tiettävästi maailman ensimmäinen nukkekoteihin keskittynyt wikisivusto.
Pienoismallihevoset muokkaa
Pienoismalliharrastusta on myös pienoismallihevosten keräily ja kustomointi. Nämä mallit tulevat ostajalle yleensä valmiina, mutta niitä voi halutessaan muokata. Valmiita pienoishevosia valmistavat esimerkiksi Breyer, Peter Stone ja Animal Artistry. Harrastus on tunnettu ja levinnyt muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa pienoismallihevoset ovat alkaneet vasta 1990-luvun loppupuolella tulla tunnetummiksi, 2000-luvulla Suomessa harrastusta alkoi edistää oma kerhonsa. Pienoishevosilla kilpaillaan esimerkiksi näyttelyissä, joissa arvioidaan mallin realistisuutta, laatua tai kustomoijan taitoja. Malleja maalataan yleensä akryylimaaleilla, kuivapastelleilla tai öljypohjaisilla maaleilla ja jouhina käytetään mohairkuitua.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Mäntymaa, Heikki: Pienoismallien tehtävä. Kolmiulotteinen suunnittelu korvaamaan vaikeaselkoisia piirustuksia. (Yliökirjoitus.) Helsingin Sanomat, 20.5.1978, s. 2. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Lapintie, Pyry: Laivantekijä, vaivannäkijä. (Laivapienoismallien rakentaja Åke Sandvallin haastattelu.) Helsingin Sanomat, 19.7.1975, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Helsingin kaupunginteatteri: Harvinainen pienoismalli talonkatsojien oppaaksi. Helsingin Sanomat, 3.10.1968, s. 18. Näköislehden aukeama (tilaajille).
