Wikipedia

Petri Karonen

suomalainen historiantutkija

Petri Kalevi Karonen (s. 26. elokuuta 1966 Janakkala) on suomalainen historiantutkija, joka on Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori.[1] Karonen on muun muassa Ruotsin ajan historian ja postwar-tutkimuksen pitkän aikavälin asiantuntija. Karonen on toiminut muun muassa Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2008–2013, Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan jäsenenä 2019–2021 sekä vuodesta 2022 saman toimikunnan puheenjohtajana.[2][3] Vuodesta 2023 Karonen on toiminut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan hallituksen puheenjohtajana.[4]

Petri Karonen
Henkilötiedot
Syntynyt26. elokuuta 1966
Janakkala, Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Jyväskylän yliopisto
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalue historioitsija
Tunnetut työt Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521–1809

Teoksia muokkaa

  • Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620–1660). Studia Historica Jyväskyläensia 48. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1994. Eng. tiivistelmä: Treasurer’s Courts in Finnish Towns in the Beginning of the Age of Greatness (circa 1620 to 1660).
  • "Raastuvassa tavataan". Suomen kaupunkien hallinto- ja oikeuslaitoksen toimintaa ja virkamiehiä suurvalta-aikana. Studia Historica Jyväskyläensia 51. Saarijärvi: Jyväskylän yliopisto, 1995.
  • Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521–1809. Helsinki: WSOY ,1999. Teoksen 5. painos ilmestynyt vuonna 2020 (SKS).
  • Five Centuries of Violence in Finland and the Baltic Area, yhdessä Heikki Ylinkankaan ja Martti Lehden kanssa, esipuhe Eric H. Monkkonen. The History of Crime and Criminal Justice Series. Columbus: Ohio State University Press, 2001.
  • Patruunat ja poliitikot. Yritysjohtajien taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta Suomessa 1600–1920. Historiallisia Tutkimuksia 217. Helsinki: SKS, 2004. Eng. tiivistelmä: Masters and Politicians. Business Managers as Economic and Political Actors in Finland, 1600–1920.
  • Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla, toim. yhdessä Kerttu Tarjamon kanssa. Helsinki: SKS, 2006.
  • Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863–1966, toim. yhdessä Toivo Nygårdin ja Piia Einosen kanssa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009.
  • Jyväskylän yliopiston historia. Osa 2, Yliopisto 1966–2006, toim. yhdessä Toivo Nygårdin ja Piia Einosen kanssa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009.
  • Kansallisten instituutioiden muotoutuminen. Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900–1960, toim. yhdessä Antti Räihän kanssa. Historiallisia Tutkimuksia 26. Helsinki: SKS, 2014.
  • Arki, kirkko, artefakti. Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710), toim. Petri Karonen. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita osa 19, Helsinki 2017.
  • Continued Violence and Troublesome Pasts. Post-war Europe between the Victors after the Second World War, toim. yhdessä Ville Kivimäen kanssa, Studia Fennica Historica 22. Helsinki: SKS 2017.
  • Öppet fall. Finlands historia som möjligheter och alternativ 1417–2017, toim. yhdessä Nils Erik Villstrandin kanssa. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 813. Helsinki: SLS 2017. Suom. Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia, Helsinki: Gaudeamus, 2017.
  • Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720, toim. yhdessä Marko Hakasen kanssa. Studia Fennica Historica 23. Helsinki: SKS, 2017.
  • Suuren datan järjestäjät. Jyväskylän yliopiston ICT-alan koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus 1967–2017, toim. yhdessä Janne Haikarin kanssa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2017.
  • Demokratins drivkrafter. Kontext och särdrag i Finland och Sveriges demokratier 1890–2020, toim. yhdessä Henrik Meinanderin ja Kjell Östbergin kanssa. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 819. Helsinki: SLS & Tukholma: Appell Förlag 2018. Suom. Kansanvallan polkuja. Demokratian kehityspiirteitä Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun lopulta 2020-luvulle. Helsinki: SKS 2018.
  • Tiede ja yhteiskunta. Suomen Historiallinen seura ja historiantutkimus 1800-luvulta 2010-luvulle, toim. Petri Karonen. Helsinki: SKS, 2019.
  • Vanhojen käsialojen lukuopas, toim. yhdessä Petteri Impolan, Pirita Frigrenin, Matti Roiton ja Antti Räihän kanssa. Helsinki: Gaudeamus, 2021. 2. painos 2023.
  • Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000. Osa 1. Rakenteet ja instituutiot, toim. yhdessä Nils Erik Villstrandin ja Pertti Haapalan kanssa. Tampere: Vastapaino, 2021.
  • Nordic Homicide in Deep Time, yhdessä Janne Kivivuoren, Mona Rautelinin, Jeppe Büchert Netterstrømin, Dag Lindströmin, Gudbjord Bergsdóttirin, Jonas Orri Jónassonin, Martti Lehden, Sven Granathin ja Mikkel Okholmin kanssa. Helsinki: Helsinki University Press, 2022.
  • Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809. Shared Past, Different Interpretations? toim. yhdessä Miia Kuhan kanssa. Routledge Research in Early Modern History, Lontoo: Routledge, 2023.

Laajempi kirjallisuusluettelo (mukaan luettuna artikkelit)

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 377. Karonen, Petri. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. ↑ Yliopistolle dekaanit Yle Uutiset. 18.11.2009. Viitattu 11.3.2024.
  3. ↑ Jyväskylän yliopistosta kolme professoria akatemian toimikuntiin – Petri Karonen KY-toimikunnan puheenjohtajaksi | Jyväskylän yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 11.3.2024.
  4. ↑ TSV:n hallituksen uusi puheenjohtaja Petri Karonen: ”Tieteen autonomia ja perustutkimus ovat prioriteetteja” tsv.fi. 14.3.2023. Viitattu 11.3.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Petri_Karonen&oldid=22251262”