Peter Stuhlmacher

Peter Stuhlmacher (s. 18. tammikuuta 1932) on teologi ja Uuden testamentin tutkija, joka toimi professorina Ebehard Karlin yliopistossa Tübingenissä.

Ura

Stuhlmacher kirjoitti ylioppilaaksi Stuttgartissa vuonna 1951 ja opiskeli sen jälkeen vuoteen 1958 asti teologiaa Tübingenin yliopistossa, jossa hän toimi aktiivisena assistenttina protestenttisen teologian seminaarissa vuosina 1959-1968. 1962 hän väitteli tohtoriksi ja keskittyi Uuden testamentin teologian tutkimukseen. Vuosina 1968-1972 Stuhlmacher toimi Uuden testamentin teologian professorina Erlangenin yliopistossa, mutta palasi Tübingeniin 1972, jossa hän toimi professorina eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna 2000.

Teologia

Jo ensimmäisestä Apostoli Paavalia käsittelevästä tutkimuksestaan alkaen Stuhlmacher sai kansainvälistä huomiota. Hän aloitti (yhdessä Harmut Gesen kanssa) niin sanotun jälkikriittisen teologisen ohjelman pyrkimyksenään luoda raamatullista teologiaa. Tämä Stuhlmacherista alkanut raamattuteologiaksi kutsuttu tutkimustraditio yhdistää tieteellisesti pätevän akateemisen eksegetiikan ja Raamatun hengellisen lukutavan. Stuhlmacherille eksegetiikka, kirkko ja lähetys muodostivat yhden kokonaisuuden. Niinpä hän kannatti kirkon suuntautumista entistä enemmän alkukristillisyyden mukaiseen hengellisyyteen ja siten kotikokoontumisiin ja yleiseen pappeuteen. Lähetystyö ja evankeliointi olivat Stuhlmacherille Uuden testamentin keskus, josta käsin kirkko alun perin sai muotonsa ja josta käsin sen tulisi saada muotonsa yhä edelleen. Vanhemmilla päivillään Stuhlmacher koki vetoa erityisesti pietistisiin piireihin ja evankelikaalisiin pastoreihin. 1990-luvulla Stuhlmacher kehitti edelleen ja yhtenäisti Uuden testamentin raamattuteologiaa käsitellen runsaasti mm. Raamatun tulkintaa. Stuhlmacherin aloittamaa uutta raamattuteologista ohjelmaa pohjustivat, jatkoivat ja kehittivät mm. Oscar Cullmann, Joachim Jeremias, Leonhard Goppelt ja Ulrich Wilkens. Se muodostaa akateemisessa teologiassa toisen valtauoman ja vaihtoehdon bultmannilaiselle ns. historiallis-kriittisen kauden teologialle.

Julkaisut

• Gerechtigkeit Gottes bei Paulus (FRLANT 87), Göttingen 1965
• Das paulinische Evangelium. I. Vorgeschichte (FRLANT 95), Göttingen 1968
• Schriftauslegung auf dem Weg zur biblischen Theologie, Göttingen 1975
• Der Brief an Philemon (EKK, Bd. 18), Neukirchen-Vluyn 1975 (3. painos 2004)
• Vom Verstehen des Neuen Testaments. Eine Hermeneutik (Grundrisse zum Neuen Testament, NTD Ergänzungsreihe Band 6), Göttingen 1979 (2. painos 1986)
• (Helmut Claßin kanssa) Das Evangelium von der Versöhnung in Christus, Stuttgart 1979
• Versöhnung, Gesetz und Gerechtigkeit. Aufsätze zur biblischen Theologie, Göttingen 1981
• Jesus von Nazareth - Christus des Glaubens, Stuttgart 1988
• Der Brief an die Römer (NTD 6, Göttingen 1989 (15. painos 1998)
• Grundlegung. Von Jesus zu Paulus (Biblische Theologie des Neuen Testaments, Band 1), Göttingen 1992 (3. painos 2005)
• Wie treibt man Biblische Theologie? (Biblisch-Theologische Studien 24), Neukirchen-Vluyn 1995
• (Theo Sorgin kanssa) Das Wort vom Kreuz. Zur Predigt am Karfreitag (Calwer Taschenbibliothek, Bd. 52), Stuttgart 1996
• Evangelium - Schriftauslegung - Kirche. Festschrift für Peter Stuhlmacher zum 65. Geburtstag, hg. v. J. Ådna, S. J. Hafemann, O. Hofius, Göttingen 1997
• Was geschah auf Golgatha?, Stuttgart 1998
• Von der Paulusschule bis zur Johannesoffenbarung. Der Kanon und seine Auslegung (Biblische Theologie des Neuen Testaments, Band 2), Göttingen 1999 (1. painos)
• Biblische Theologie und Evangelium. Gesammelte Aufsätze (WUNT 146), Tübingen 2002
• Die Verkündigung des Christus Jesus, Wuppertal 2003
• Die Geburt des Immanuel. Die Weihnachtsgeschichten aus dem Lukas- und Matthäusevangelium, Göttingen 2005