Peter Banks
Peter Banks (Peter William Brockbanks) (15. heinäkuuta 1947 Lontoo – 7. maaliskuuta 2013[1]) oli brittiläinen kitaristi. Hänet tunnetaan erityisesti Yes-yhtyeen alkuperäisenä kitaristina vuosilta 1968–1970. Hän soitti yhtyeen ensimmäisillä albumeilla Yes (1969) ja Time and a Word (1970).
| Peter William Brockbanks | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. heinäkuuta 1947 |
| Kuollut | 7. maaliskuuta 2013 (65 vuotta) |
| Ammatti | muusikko, lauluntekijä |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1966–2013 |
| Tyylilajit | progressiivinen rock |
| Soittimet | kitara |
| Yhtyeet | The Nighthawks, The Syn, Mabel Greer’s Toyshop, Yes, Flash, Empire |
| Aiheesta muualla | |
| www.peterbanks.net | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Banksin ensimmäinen tunnetumpi yhtye oli psykedeliavaikutteinen The Syn, joka teki vuonna 1967 kaksi singleä ”14 Hour Technicolour Dream”/”Flowerman” ja ”The Gardener and The Flowers”[2]. Sen kokoonpanoon kuului Yesin toinen perustajajäsen, basisti Chris Squire.
The Synin rinnalle syntyi toinen kokoonpano Mabel Greer’s Toyshop, johon Banks ja Squire myös kuuluivat. Kokoonpano muuttui ja siihen tulivat mukaan laulaja Jon Anderson, kosketinsoittaja Tony Kaye ja rumpali Bill Bruford. Kesäkuussa 1968 Banks liittyi lyhyeksi ajaksi The Neat Change -nimiseen kokoonpanoon. Kitaristi-laulaja Clive Baileyn lähtiessä The Syn/Mabel Greer’s -yhdistelmästä Banks palasi elokuussa 1968 Andersonin ja Squiren kehittäessä uusia ideoita kokoonpanon musiikista. Ideoiden myötä haluttiin uusi nimi. On sanottu, että Banks olisi keksinyt nimen Yes.[3]
Banks erotettiin Yesistä Time and a Word albumin äänitysten jälkeen. Banks oli tyytymätön vähentyneeseen osuuteensa albumilla käytettyjen orkesterisovitusten vuoksi, jotka paljolti noudattivat Banksin ja Kayen kitara- ja kosketinsovituksia.[3] Tähän aikaan levinneet ilmaukset siitä, että Banks ei kehittynyt riittävästi muun yhtyeen mukana, on asetettu myöhemmin kyseenalaiseksi, sillä Yes tuli tunnetuksi alusta lähtien nimenomaan soittotaidostaan.lähde?
Yesin jälkeen Banks soitti joitakin sessioita muun muassa Blodwyn Pig -yhtyeen kanssa.[4]. Näiden jälkeen hän perusti Flash-kokoonpanon, joka julkaisi vuosina 1972–1973 kolme albumia Flash, In The Can ja Out Of Our Hands saaden hyviä arvosteluja. Yhtyeen hajottua Banks teki sooloalbumin Two Sides of Peter Banks.
Banks teki Yes-yhtyeen tribuuttialbumille Tales from Yesterday: Yes Tribute (1995) uuden version Time & Word -albumin kappaleesta ”Astral Traveler”[5].
Hän oli mukana Yesin varhaiseen musiikkiin liittyvissä albumiprojekteissa.
7. maaliskuuta 2013 Banks löydettiin kodistaan kuolleena, kun hän ei ollut saapunut sovittuun äänityssessioon.
Diskografia muokkaa
The Syn muokkaa
- Original Syn : complète history of The Syn 1967–1969 (2005)
Yes muokkaa
- 1969 : Yes
- 1970 : Time and a Word
- 1974 : Yesterdays (kokoelma sisältäen kappaleita em. albumeilta)
- 1997 : Something's Coming: The BBC Recordings 1969–1970 (Beyond and Before)
- 1999 : Astral Traveller (reissues from 1969)
Flash muokkaa
- 1972 : Flash (EMI-Sovereign UK / Cleopatra Records US; reed. 1993 CEMA Special Markets, & 2009 Esoteric Recordings label + bonus track)
- 1972 : In the Can (reed. 1993 CEMA & 2010 ER + bonus tracks)
- 1973 : Out of Our Hands (reed. 1993 CEMA & 2010 ER)
- 1997 : Psychosync (1973 - live WLIR radio broadcast, ed. Blueprint)
Empirə muokkaa
- 1973 : Mark I
- 1974 : Mark II
- 1979 : Mark III
Soolo muokkaa
- 1973 : Two Sides of Peter Banks
- 1994 : Instinct
- 1995 : Self-Contained
- 1997 : Reduction
- 1999 : Can I Play You Something? (The Pre-Yes Years Recordings From 1964–1968)
Vieraileva esiintyjä muokkaa
- 1999 : Encore, Legends, & Paradox, Robert Berry, rumpali Trent Gartner, 10 kappaletta Emerson, Lake & Palmer -yhtyeeltä, 23 muusikkoa, osa Yesin eri kokoonpanoista mm. Banks, Igor Khoroshev, Geoff Downes sekä Asia-yhtyeen John Wetton, Downes ym.
- 2020 : Crossover, David Cross & Peter Banks
Lähteet muokkaa
- ↑ Progebändi Yesin perustajajäsen Peter Banks on kuollut rytmi.com. 13.3.2013. Rytmi. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 15.3.2013.
- ↑ David Wells - 100 Greatest Psychedelic Records Diamond Publishing 2005 ISSN 1746 8051
- ↑ a b Kalevi Heino - Yes Jatkuvan muutoksen portaat, Pop-lehti 2004, ISBN 952-5546-01-2
- ↑ The New Illustrated Rock Handbook s.236 Salamander Book 1986
- ↑ Albumi Tales from Yesterday: Yes Tribute - Magna Carta 9003 1995