Petšoranmeri

Pohjoisen jäämeren merialue

Petšoranmeri (ven. Печо́рское мо́ре, Petšorskoje more) on merialue Venäjän Nenetsian rannikon ja Novaja Zemljan välillä Barentsinmeren kaakkoisosassa, jonka laajemman osameren osa se on.

Petšoranmeren sijainti (rajat epätarkkoja)

Merialue on saanut nimensä Uralin länsirinteiltä Komin tasavallassa alkavasta Barentsinmeren suurimmasta laskujoesta Petšorasta, joka purkaa vetensä merialueen eteläosiin, matalaan Petšoranlahteen. Merialueen länsiraja kulkee Nenetsian pohjoisrannalla, Indigan taajaman pohjoispuolella sijaitsevasta Svjatyi Nos -niemestä (ven. мыс Святый Нос, mys Sjatyi Nos, suom. Pyhäniemi, 67.9113°N, 48.5978°E) pohjoiseen Kolgujevin saarelle. Pohjoisraja kulkee Kolgujevilta Novaja Zemljan eteläosan Tšjornyi Nos -niemelle (ven. Чёрный Нос, suom. Musta niemi, 70.8579°N, 53.3668°E). Idässä Petšoranmeri rajautuu Novaja Zemljan ja Vaigatšin sekä mantereen välisiin salmiin.[1]

Petšoranmeri on melko matala, keskisyvyys on kuusi metriä ja syvin kohta yltää 210 metriin.[2] Merialue on jäässä marraskuusta kesäkuulle; merivesi lämpenee kesällä ylimmillään noin +9 Celsius-asteeseen. Meriveden suolaisuus on 23—30 ‰. Vuorovesivaihtelun suuruus on 0,5–1,8 metriä. Merialueelta pyydystetään esimerkiksi turskaa, jonkun verran myös hylkeitä ja valaita. Merkittävä osa seudun hylkeenpyynnistä on loppunut kuuttien pyyntikiellon seurauksena. [3][4][5]

Tämän luonnoltaan herkän, arktisen merialueen merkittävimmät luonnonsuojelualueet ovat useasta osasta koostuva Nenetsian luonnonpuisto ja heti sen ydinosan länsipuolella oleva Nenetsian suojelualue.[6]

Merialueen lähettyvillä mantereella tuotetaan jo maaöljyä ja kaasua, jonka johdosta Nenetsia on 2010-luvulla noussut väkilukuunsa suhteutettuna Venäjän vauraimmaksi federaatiosubjektiksi. Myös Petšoranmerelle on suunniteltu useita petrokemianteollisuuden porauskenttiä. Pohjoisen jäämeren altaan ensimmäinen operatiiviseksi tähtäävä öljyntuotantohanke, Gazpromin Prirazlomnaja on herättänyt suurta huolta niin Venäjän alkuperäisväestön, pohjoisten alueiden tutkijoiden kuin ympäristöjärjestöjenkin taholla. Öljyntuotannon käynnistymisestä Prirazlomnajan öljykentällä uutisoitiin joulukuussa 2013. [7]


Lähteet muokkaa

  1. Ja. Pavlidis et al, 2007: The Pechora Sea: Past, recent, and future; Oceanology, p. 460; Dec. 2007, Vol. 47, Issue 6, pp. 460-471, viitattu 4.10.2013, viite: [1], (englanniksi)
  2. Pechora Sea britannica.com. Viitattu 13.10.2013. (englanniksi)
  3. Petšorskoje more Suuri neuvostotietosanakirja, academic.ru. Viitattu 13.10.2013. (venäjäksi)
  4. Venäjällä vietetään kuuttien suojelupäivää (Arkistoitu – Internet Archive), Venäjän ääni, finnish.ruvr.ru, viitattu 13.10.2013
  5. Aboriginal Subsistence Whaling, viitattu 13.10.2013, (englanniksi)
  6. OOPT Severo-Zapadnogo okruga (Luoteisen federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 4.10.2013. (venäjäksi)
  7. Venäjä aloitti öljyntuotannon Petšoranmerellä 21.12.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 22.12.2013.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Vielä lyhyt, kuvausta voisi jatkaa mm. meri- ja ilmatieteellisillä faktoilla, biologialla ja taloustiedoilla.