Pesänselvittäjä
Pesänselvittäjä on tuomioistuimen määräämä kuolinpesän virallisselvittäjä, jonka tehtävänä on velkojen maksaminen sekä muut tarvittavat toimenpiteet pesän saattamiseksi sellaiseen tilaan, jossa perinnönjako voidaan aloittaa.
Pesänselvittäjän tulee ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin, jotka ovat tarpeen kuolinpesän selvittämiseksi. Ensimmäisenä tehtävänä pesänselvittäjällä on jäämistöomaisuuden haltuunotto. Tämän jälkeen selvittäjän on maksettava pesän velat ja perittävä saatavat. Pesänselvittäjä on oikeutettu maksamaan pesänselvitysvelkoja pesän varoista päältäpäin selvityksen aikana. Pesänselvittäjä voi myös luovuttaa kuolinpesän konkurssiin[1], tosin tämä on harvinaista ja tulee kyseeseen lähinnä kun pesällä on realisoitavaa yritysomaisuutta.[2]
Pesänselvittäjä toimii kuolinpesän edustajana kolmatta tahoa vastaan ja toimii kantajana ja vastaajana kuolinpesää koskevissa asioissa. Osakkailla ei ole kelpoisuutta edustaa kuolinpesää silloin, kun pesä on pesänselvittäjän hallinnossa. Kun tuomioistuin on määrännyt pesänselvittäjän selvittämään kuolinpesän, kuolinpesän osakkaat voivat käyttää pesään kuuluvaa omaisuutta vain pesänselvittäjän antaman valtuutuksen nojalla. Pesänselvittäjän tulee pitää tiliä toimenpiteistään, ja hän on korvausvelvollinen pesän osakkaille ja muille selvityksestä riippuvaisille tahoille aiheuttamastaan vahingosta.
Pesänselvittäjä ei ole viranomainen, mutta Suomessa tuomioistuin (käräjäoikeus) määrää pesänselvittäjän toimeensa hakemuksesta,[3] sekä tarvittaessa voi myös erottaa hänet.[4] Poikkeustapauksessa, kuten laajoissa ja monimutkaisissa pesissä, pesänselvittäjiä voi olla useitakin.[5]
Perinnönjakoa ei voi aloittaa ennen kuin pesänselvittäjä ilmoittaa selvityksen päättyneeksi. Perinnönjako itsessään ei kuulu pesänselvittäjän toimivaltaan, vaan toimitusjakoa varten voidaan määrätä erillinen pesänjakaja. Sama henkilö voi olla sekä pesänselvittäjä että -jakajakin. Kun mahdollinen omaisuuden ositus ja perinnönjako on toimitettu sekä tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän on luovutettava kullekin osakkaalle tälle perintönä tuleva omaisuus. Pesänselvittäjän toimivalta toisin sanoen jatkuu siihen saakka, kunnes selvittäjän hallinnassa oleva pesän omaisuus on luovutettu perinnön saaville osakkaille.[6]
Omaisuuden ositusta varten pesänselvittäjää ei voi määrätä.[7]
Pesänselvittäjää koskevat lain säännökset löytyvät perintökaaresta, sen 19. luvusta.
Kirjallisuutta muokkaa
- Aarnio, Aulis & Kangas, Urpo: Suomen jäämistöoikeus I: Perintöoikeus. 6. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent, 2016. ISBN 978-952-14-2554-7.
- Tapani Lohi, Pertti Välimäki (1999) Pesänselvityksen ongelmakohtia, Talentum, ISBN P9521402083
Lähteet ja alaviitteet muokkaa
- ↑ PK 19:12b§
- ↑ Toisin kuin yleensä luullaan, varatonta tai ylivelkaista pesää ei voi hakea konkurssin, vaan konkurssi raukeaa varojen puutteeseen.
- ↑ PK 19:1§
- ↑ PK 19:6§
- ↑ PK 19:5§
- ↑ PK 19:16.2
- ↑ https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2009/i-sho20090632 Itä-Suomen hovioikeus 30.6.2009 632 Diaarinumero S 09/69