Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuin (joissain yhteyksissä myös valtiosääntötuomioistuin) on monissa maissa oleva tuomioistuin, joka valvoo maan perustuslain toteutumista. Perustuslakituomioistuin muun muassa antaa ratkaisuja lakien perustuslainmukaisuudesta sekä antaa päätöksiä kansainvälisten sopimusten soveltuvuudesta maan perustuslain kannalta. Perustuslakituomioistuimen yhtenä tehtävänä on myös valvoa parlamenttia sen itse hyväksymän valtiosäännön noudattamisessa. Mikäli perustuslakituomioistuimella on oikeus kumota lakeja perustuslain vastaisina, tuomioistuimella katsotaan olevan negatiivista lainsäädäntövaltaa. Perustuslakituomioistuimen toiminta on perustuslain jälkivalvontaa.

Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Suomessa tuomioistuimen on kuitenkin annettava perustuslain säännökselle etusija, jos tavallinen laki on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa[1]. Suomessa tuomioistuimilla ei ole kuitenkaan oikeutta kumota lakia. Suomessa perustuslain toteutumista valvoo lakeja säätävän eduskunnan jäsenistä muodostettu perustuslakivaliokunta, joka toteuttaa perustuslain ennakkovalvontaa.

Suomen tavoin perustuslakituomioistuinta ei ole esimerkiksi muissa pohjoismaissa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, eikä länsimaiden osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa.[2]

Luettelo valtioista joilla on perustuslakituomioistuin muokkaa

Suomen perustuslakituomioistuin muokkaa

On usein ehdotettu, että Suomeenkin pitäisi perustaa perustuslakituomioistuin. Suomessa on sen sijaan perustuslakivaliokunta, joka on yksi eduskunnan valiokunnista eli sen jäsenet ovat kansanedustajia. Perustuslakivaliokunnan toimiaika on sama kuin eduskuntakausi.

Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakituomioistuimen tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman perustuslakituomioistuimen, kuten Saksassa. Myös Eero Heinäluoma näkee sellaiselle perusteita.[6]

Presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta. Timo Soini ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ovat puoltaneet ja entinen pääministeri Juha Sipilä sekä Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastustaneet.[7]

Risto E. J. Penttilä on kannattanut perustuslakituomioistuimen harkitsemista.[8] Timo Soinin mukaan Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin.[9] Perussuomalaiset on vaatinut Suomeen perustuslakituomioistuimen perustamista[10]. Pankkiiri Björn Wahlroos on ehdottanut erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista tai perustuslain jälkivalvonnan uskomista Suomen Korkeimmalle oikeudelle[11].

Niinistö sanoi vuonna 2020 kannattavansa KKO:n ja KHO:n entisten presidenttien ajatusta korkeimpien oikeuksien yhteisestä erityisjaostosta, jolta perustuslakivaliokunta voisi halutessaan saada arvion laista.[12] Professori Jukka Kekkonen katsoi ehdotuksen tuovan juridisesti vahvan ja tasapainoisen arvion, joka voisi auttaa hankalimmissa tilanteissa.[13]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa