Persoonallisuuden tutkiminen
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei määritelmää |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Persoonallisuustutkimuksen tavoitteita muokkaa
Persoonallisuustutkimuksen tavoitteita ovat selvittää persoonallisuuden yhteys muihin tekijöihin, sekä pyrkiä auttamaan ja ymmärtämään yksilöitä. Usein tutkimuksissa pyritään selvittämään esimerkiksi mitkä persoonallisuuden piirteistä ovat yhteydessä psyykkisiin häiriöihin, kuten masennukseen tai syömishäiriöihin. Sitä kautta pyritään edistämään tiedettä, kehittämään uusia tieteen menetelmiä, sekä soveltamaan tutkimustuloksia laajemmin yhteiskunnan hyödyksi. Persoonallisuutta tutkiessa keskeistä on löytää yleisiä lainalaisuuksia, jotka pätevät suurissa väestöryhmissä. Tiedon hankkimiseksi kehitellään erilaisia mittareita, kuten esimerkiksi testejä ja kyselyjä, sekä haastatellaan ihmisiä. Uuteen tietoon voidaan yhdistää myös eri lähteistä saatavia tutkimustuloksia, mittauksia ja tilastoja.
Koska jokainen ihminen on yksilö ja kokee asiat omalla tavallaan, tuottaa yleisten lainalaisuuksien löytäminen monenlaisia ongelmia. Osaammeko laatia sellaisen kysymyskokonaisuuden, jossa esimerkiksi aggressiivisuus tulee huolellisesti määriteltyä lähes jokaisessa tilanteessa? Käsitteitä määritellessä täytyy olla huolellinen. Tutkimusta laatiessa tutkittavat seikat eli muuttujat on operationalisoitava eli muutettava mitattavaan muotoon. Operationalisointi tuottaa enemmän ongelmaa määritellessä psyykkisiä ominaisuuksia kuin luonnontieteitä tutkiessa. Esimerkiksi pituus, paino ja äänenvoimakkuus on aikanaan operationalisoitu, jotta niitä voidaan mitata ja havainnoida mahdollisimman tarkasti.
Ominaisuudet eivät ole myöskään keskenään yhteismitallisia. Onko olemassa absoluuttista nollapistettä jossain psyykkisessä ominaisuudessa eli onko mahdollista, että olisi olemassa ihminen, jolta puuttuisi jokin psyykkinen ominaisuus kokonaan esim. aggressiivisuus. Tutkimuksia tehtäessä esiintyy myös monia muitakin ongelmia. Se miten ihmiset ymmärtävät kysymykset ja millaisessa olotilassa he ottavat osaa tutkimuksiin, vaikuttaa paljon tutkimustuloksiin. Tällaisten asioiden minimoiminen tekee tutkimuksien laatimisesta haastavaa. Arviot ihmisen ominaisuuden määrästä on aina suhteutettava kyseisen ominaisuuden keskiarvoon. Persoonallisuustutkimusten tuloksiin vaikuttavat myös tilannetekijät.