Persialainen
Persialainen on kotikissarotu, joka tunnetaan pitkäkarvaisuudestaan ja lyhyestä kuonostaan.
| Persialainen | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa: |
 Persia |
| Rodun syntyaika: | 1500-luku |
| Rodun lyhenne: | PER |
| Kategoria: | I |
| Ulkonäkö ja terveys | |
| Turkki: | pitkä |
| Väritys: | satoja erilaisia |
| Silmät: | siniset, ruskeat |
| Paino: | 3,5–7 kg[1] |
| Elinikä: | 10–18 vuotta |
| Rotumääritelmä | |
Historia muokkaa
Alla:hopeinen persialainen, joka voitti useita kissanäyttelyitä vuonna 1902
Pitkäkarvaisen persialaiskissarodun alkuperä on epäselvä, mutta nimensä mukaisesti se on ilmeisesti kotoisin Persiasta eli nykyisen Iranin alueelta. On myös mahdollista, että se periytyy Turkin angorakissoista. Persialaiskissat näytetään tunnetun jo 1500-luvulla, ja Eurooppaan niitä on tuotu 1600-luvulla. Erityisen suosittu rodusta tuli Englannissa kuningatar Viktorian aikaan. 1800- ja 1900-luvun taitteessa kissanäyttelyistä tuli Ison-Britannian yläluokan hupia, ja persialaiset olivat tällöin suosituin rotu. Vielä vuonna 2018 persialainen oli CFA:n neljänneksi suosituin kissarotu.[2] Suomessa persialaisen suosio on laskenut nopeasti. Vielä vuonna 2010 persialaisia rekisteröitiin vuosittain yli 200, mutta määrä on pudonnut vuoteen 2020 mennessä 60 rekisteröityyn pentuun.[3]
Ulkonäkö ja luonne muokkaa
Persialaisen luonne on rauhallinen, hiljainen mutta seurallinen. Se suvaitsee reviirilleen muita kissarotuja paremmin uuden kissatulokkaan.[1]
Persialainen on yksi maailman vanhimmista kissaroduista, ja se on myös kautta maailman tunnetuin. Se eroaa ulkonäöllisesti pitkän turkkinsa ja kasvojensa muodon takia niin paljon muista roduista, että se on helposti tunnistettavissa. Persialaisella on lyhyt, tukeva ruumis sekä pyöreä naama ja pää, lyhyet paksut jalat sekä suuret, ulkonevat pyöreät silmät.[4] Korvat ovat pienet. Persialaisen silkkinen, pitkä ja pehmeä turkki on kaksitasoinen. Sillä on pitkä aluskarva ja karheampi peitinkarva, joka voi olla jopa 12 senttiä pitkä.[4] Jalat ovat matalat ja paksut, tassut vankat. Häntä on lyhyt ja tuuhea.
Persialaisen turkki tarvitsee päivittäistä harjausta pysyäkseen takuttomana.[1][5][6] Liian takkuuntuneet kissat voidaan viedä eläinlääkäriin takkujen poistoon nukutuksessa.[5]
Persialaisia on hyväksytty yli 300 eri väriä. Väriryhmiä ovat muun muassa yksiväriset, valkolaikut, tabbyt, hopeat, savut ja naamiovärit. Hyväksyttyjä silmän värejä ovat oranssit, siniset ja vihreät. Lisäksi valkoisille persialaisille hyväksytään eriväriset silmät, jolloin toinen silmistä on sininen ja toinen oranssi. Silmän väritys on riippuvainen kissan värityksestä, joten tietyn värisillä kissoilla voi olla vain tietyn väriset silmät. Persialaisen lyhytkarvainen versio on exotic.
Naaman jalostus muokkaa
Alla:ultratypistetty peke face-persialainen
1950-luvulla persialaisten kasvatuksessa syntyi spontaaneina mutaatioina persialaisen naaman voimakas typistyminen, jota alettiin nimittää peke face -tyypiksi kiinanpalatsikoiran (engl. Pekingese) typistetyn kuonon mukaan. Peke-face -persialaiset rekisteröitiin omana rotunaan CFA:han (Cat Fanciers’ Association). Naaman tyyppi aiheutti kuitenkin runsaasti terveysongelmia, ja vuosien 1958–1995 välillä CFA:han rekisteröitiin näitä persialaisia vain 98. Kasvattajat kuitenkin ihastuivat tyyppiin, ja se jäi vallitsevaksi CFA:han ja FIF:een (Fédération Internationale Féline), joista jälkimmäiseen myös Suomen Kissaliitto kuuluu.
Persialais- ja exotic-kissat kärsivät brakykefaalisesta oireyhtymästä. Typistetty naama aiheuttaa sen, että näillä persialaisilla ei ole välttämättä kyynelkanavia ollenkaan tai ne ovat hyvin lyhyitä. Tämä aiheuttaa runsasta silmien vuotoa eikä ultratypistetty persialainen näe hyvin.[7] Lisäksi typistetty naama voi aiheuttaa vakavia hengitysvaikeuksia sekä purentavikoja, jotka pahenevat kissan ikääntyessä. Purentavikojen vuoksi kissan syöminen vaikeutuu. Kissan silmät ovat vaarallisen ulkonevat ja tämä aiheuttaa vammoja kissalle esimerkiksi tappelutilanteissa.[8][9] Terveysongelmien vuoksi ultratypistettyjen peke-face -naamaisten persialaisten kasvatus on kielletty ainakin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa.
Terveys muokkaa
Edellä mainittujen, jalostuksesta johtuvien terveysongelmien lisäksi persialaiset kärsivät maksasairauksista, laskeutumattomista kiveksistä,[1] polykystisestä munuaissairaudesta ja progressiivisesta verkkokalvon atrofiasta.[8]
Persialaiskissa on suhteellisen sairas rotu. Vuonna 2019 julkaistun brittiläisen tutkimuksen mukaan 64,9 prosenttia kaikista persialaiskissoista kärsii ainakin yhdestä terveysongelmasta.[10] Yleisimpiä yksittäisiä häiriöitä olivat turkkisairaudet (12,7 %), hammassairaudet (11,3 %), ylikasvaneet kynnet (7,2 %) sekä silmien vuoto (5,8 %). Suurin syy terveysongelmille oli brakylokefaliaa aiheuttava naaman äärimmäinen ylijalostus.[11]
Persialaisen synnytykset ovat isosta päästä johtuen hyvin vaikeita. Pentujen riski kuolla synnytyksessä on rotukissojen korkein (11 %), kuten myös yleinen pentukuolleisuus (25 %).[10]
Persialainen elää noin 10–18-vuotiaaksi.[8] Ruotsalaisten lemmikkivakuutustilastojen mukaan persialaistyyppisten kissojen (persialainen, exotic, Himalajan persialainen ja chincilla-persialainen) mediaani-ikä on 12,5 vuotta. Tästä ryhmästä 76 prosenttia eli 10-vuotiaaksi tai vanhemmaksi ja 52 prosenttia eli 12,5-vuotiaaksi tai vanhemmaksi. Persialaiskissojen sekä siamilaisten kuolleisuus oli korkeampi kuin muiden roturyhmien.[12] Brittiläisen vuoden 2019 tutkimuksen mukaan yleisimmät persialaiskissojen kuolinsyy olivat munuaissairaus (23,4%) ja syöpä (8,5%).[10]
Sallittuja värejä ja väriyhdistelmiä muokkaa
_silver.jpg)
- Musta, oranssit silmät
- Valkoinen, siniset, oranssit tai eriväriset silmät
- Creme, mieluiten kuparinväriset silmät
- Sininen, kuparinväriset tai oranssit silmät
- Punainen, kuparinväriset silmät
- Sinicreme, tummanoranssit tai kuparinväriset silmät
- Chinchilla, sinivihreät tai vihreät silmät
- Cameo, tummanoranssit tai kuparinväriset silmät
- Savu, oranssit silmät
- Kaksivärinen, oranssit silmät
- Tabby, oranssit silmät
- Kilpikonna, loistavan kuparin väriset silmät
- Valkokirjokilpikonna, tummanoranssit tai kuparinväriset silmät
- Suklaa, oranssit tai kuparinruskeat silmät
- Lila, oranssit silmät
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Bruce Fogle: ”Persialainen”, Kissanomistajan käsikirja, s. 103. Kolmas painos. Suomentanut Ulla Kokko. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 978-951-1-19247-3.
- ↑ The Cat Fanciers’ Association Announces Most Popular Breeds for 2018 cfa.org. 8.2.2018. Viitattu 26.11.2021.
- ↑ Suomen kissaliitto: Suomen Kissaliiton rekisteröinnit roduittain 2010-2020 kissaliitto.fi. Viitattu 26.11.2021.
- ↑ a b David Taylor: ”Pitkäkarvat ja puolipitkäkarvat”, Kissojen maailma, s. 32. Suomentanut Merja Heikkilä ja Anna-Maija Viitanen. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16359-7.
- ↑ a b David Taylor: ”Pitkäkarvaisen kissan harjaus”, Tyytyväinen kissa, s. 102. Suomentanut Sari-Anne Ahvonen. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-8709-9.
- ↑ David Taylor: ”Pitkäkarvat ja puolipitkäkarvat”, Kissojen maailma, s. 32. Suomentanut Merja Heikkilä ja Anna-Maija Viitanen. Porvoo; Helsinki; Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16359-7.
- ↑ Sarah Hartwell: Novelty breeds and Ultra-cats - a breed too far? messybeast.com. Viitattu 20.10.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Vets Choice insurance for pets: Peke Faced Persian vetschoice.guildinsurance.com.au. Viitattu 20.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Bruce Fogle: ”Silmäsairaudet”, Kissanomistajan käsikirja, s. 266. Kolmas painos. Suomentanut Ulla Kokko. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 978-951-1-19247-3.
- ↑ a b c Dan G. O’Neill, Charlotte Romans, Dave C. Brodbelt, David B. Church, Petra Černá & Danièlle A. Gunn-Moore: Persian cats under first opinion veterinary care in the UK: demography, mortality and disorders Nature.com - Scientific Reports. 17.9.2019. Viitattu 13.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Royal Veterinary College: Persian cats at high risk of health problems, study shows VetCompass. 17.9.2019. Viitattu 10.7.2021. (englanniksi)
- ↑ A. Egenvall et al.: Mortality of Life‐Insured Swedish Cats during 1999–2006: Age, Breed, Sex, and Diagnosis 2009. US National Library of Medicine, National Institutes of Health. Viitattu 27.6.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta persialainen Wikimedia Commonsissa
