Perfluorioktaanihappo

kemiallinen yhdiste

Perfluorioktaanihappo eli PFOA on keinotekoinen happo, jota on käytetty muun muassa Teflonin aineosana. PFOA:n tuotantoa ja käyttöä on rajoitettu vuodesta 2020 lähtien.[1] Perfluorioktaanihappo kuuluu perfluorattuihin yhdisteisiin (PFAS), jotka kestävät hyvin lämpöä sekä hylkivät vettä ja öljyä.

Perfluorioktaanihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2,2,3,3,4,4,5,5,6,6,7,7,8,8,8-pentadekafluorioktaanihappo
CAS-numero 335-67-1
PubChem CID 9554
SMILES C(=O)(C(C(C(C(C(C(C(F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)(F)F)O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C8HF15O2
Moolimassa 414,07 g/mol
Sulamispiste 55–56 °C
Kiehumispiste 189–192 °C
Tiheys 1,8 g/cm3
Liukoisuus veteen 3,4 g/l

Teflonin kehittäjäyritys DuPont määrättiin joulukuussa 2005 maksamaan Yhdysvaltojen ympäristöministeriölle EPA:lle korvaukset haitallisia kemikaaleja koskevan ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta. DuPont on pitänyt yli 20 vuotta omana tietonaan, että teflonin olennainen valmistuksessa käytetty komponentti, perfluorioktaanihappo eli PFOA, saattaa olla haitallinen ihmisille ja ympäristölle. DuPontin mukaan teflonilla käsitellyt kuluttajatuotteet ovat turvallisia eikä niihin jää aineesta pitoisuuksia. Amerikkalaisen ympäristöjärjestön Environmental Working Groupin (EWG) mukaan PFOA on eläinkokeissa aiheuttanut muun muassa syöpää ja kehitysvammoja.

Perfluorioktaanihapon kemiallinen kaava on C8HF15O2, moolimassa 414,07 g/mol, sulamispiste 55–56 °C, kiehumispiste 189–192 °C, tiheys 1,8 g/cm3, liukoisuus veteen 3,4 g/l ja CAS-numero 335-67-1.

Lähteet muokkaa

  1. UNEP: Stockholm Convention List A chm.pops.int.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.