Pepe & Paradise (albumi)
Pepe & Paradisen toinen studioalbumi
Pepe & Paradise on suomalaisen Pepe & Paradise -yhtyeen toinen studioalbumi. Se julkaistiin vuonna 1973.
Pepe & Paradise Pepe & Paradise | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | 1973 | |
Julkaistu | 1973 | |
Formaatti | LP, MC | |
Tuottaja(t) | Markku Johansson | |
Kesto | 42.34 | |
Levy-yhtiö | CBS, Finnlevy | |
Listasijoitukset | ||
Pepe & Paradisen muut julkaisut | ||
Niin vähän on aikaa 1972 |
Pepe & Paradise 1973 |
Pepe & Paradise 2 1975 |
Kappaleet muokkaa
Kaikki kappaleet sovittanut Markku Johansson.
A-puoli muokkaa
- Elämältä kaiken sain – 2.55 (alkup. Every Little Move She Makes, säv. Tony Mac Aulay, Roger Greenaway & Roger Cook, suom. san. Vexi Salmi)
- Olen ihminen – 3.03 (säv. Markku Johansson, san. Salmi)
- Toiset meistä – 4.24 (säv. Rauno Lehtinen, san. Mikko Haljoki)
- Muukalainen – 3.57 (alkup. Starman, David Bowie, san. Salmi)
- Julie-Anne – 3.22 (säv. Peter Nelson & Robin Shaw, san. Salmi)
- Musta ja valkoinen – 3.38 (alkup. Black and White, säv. Earl Robinson, san. Salmi)
B-puoli muokkaa
- Yksin oon tietenkin – 4.22 (alkup. Alone Again (Naturally), säv. Raymond O'Sullivan, san. Salmi)
- Unen lävitse – 3.10 (säv. Frank Robson, san. Hector)
- Pilvi taivaan peittää – 3.03 (alkup. When There's No You, Les Reed & Jackie Rae, säv. Leo Länsi)
- Aadolf – 3.44 (alkup. Poor Joe, säv. Joe Willoughby, san. Juha Vainio)
- Sotilaat, kansat, maat – 3.00 (alkup. Joy to the World, säv. Hoyt Axton, san. Salmi)
- Syvä hiljaisuus – 3.33 (säv. Johansson, san. Vainio)
Kokoonpano muokkaa
Pepe & Paradise muokkaa
- Pepe Willberg – laulu (muut paitsi B4), kitara
- Antero Päiväläinen – rummut
- Pedro Hietanen – piano, urut, sähköpiano
- Pekka Maijanen – basso, laulu
- Erik Dannholm – tenorisaksofoni, huilu, laulu (B4)
- Kalle Fält – baritonisaksofoni, huilu, laulu
- Markku Johansson – orkesterin johto, trumpetti, flyygelitorvi, laulu
- Simo Salminen – trumpetti
Lähteet muokkaa
- ↑ Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1961 Timo Pennanen. Viitattu 26.7.2018.